Tänään minun piti etsiä
arkistoista vanha valokuva, jota etsiessä löysin vanhoja kuvia
hopeatöistäni koulu ajoilta.
Oi tätä muistelojen karkeloa, haikeudella muistelen
juottamista ja
hopean kanssa työskentelyä. Tässä kunnon
kuvakavalkadi aikoinaan
tekemistäni jutuista.
 |
| Ensimmäinen kruunuistutus, tekeminen oli tuskaa |
 |
| Sormus |
 |
| Korvakorut lasihelmillä |
 |
| Hopealankaa ja lasihelmiä |
 |
| Riipus,painava köntti hopeaa |
 |
| Sulatustyö, nämä olivat intohimoni |
 |
| Näyttötyö, Olisitko? - kaulakoru |
 |
| Sulatustyö |
 |
| Lasihelmikurssilla tekemäni iso lasihelmi ja hopeaa |
 |
| Katti |
 |
| Jälleen sulatustyö, kuin kuun pinta |
 |
| Rivi-istustusta, ei minun juttu |
 |
| Sormus hopeaa ja makeanvedenhelmiä |
 |
| Filigraanityö ruusukvartsilla |
 |
| Tilaustyö harjoitus pakotetulla sydämellä |
Hopea -
mikä ihana asia!
7 kommenttia:
Fucken true - hopea! Mä muistan nähneeni nää jo ja aivan sulaa hopeeta jo silloin (ei rivi-istutus, munkaan) ja muutakin ihanaa oli mitä yritin sulta kitistä, "myisiiiit nyyy"... Voi aika! Ihanaa että toit nää taas!
Filigraanityö oli to-del-la minun makuuni!! Ihania työtä muutenkin!
Hiivatti soikoon, kun pää lahoo. Unohdin mainita äsken, että hiusvärisi on vaihtunut -kevättä kuontalossa.
Minulla onkin tuo sormus makeanveden helmillä ynnä muilla härpäkkeillä! Kertakaikkisen ihana on hän! =)
Samis: Sulaa hopeaa XD Voi aikoja!
Anonyymi: Filigraanityö oli mukava tehdäkin, tykkään siitä itsekin vaikken olekaan koskaan sitä käyttänyt. Ja kevätpää jälleen, joka toinen kevät pää vaalenee :)
DarMur: Niin onki ja sullon se sormus kans misson se Faaraonpää :)
Tosi upeita hopeakoruja. Erityisesti tuo filigraanikoru ja iso hopeamötti-riipus ovat mieleeni. Ja aika söpö tuo kisu pikkufisunsa kanssa. Hopea on mullakin intohimo, mutta en ole aikoihin päässyt tekemään mitään, työkiireet vie niin kaiken ajan ettei vaan ehdi.
Miten mä jotenkin arvasin että kivi-istutukset ei ole ihan sun juttu :D Ehkä se on tuo rouhea tyyli joka sun koruista ja härpäkkeistä välittyy. Mutta niitä perus-koruja, istutettuja viistehiottuja kiviähän nyt värkkää jokatoinen hopeaseppä että väliäkö hällä, persoonallisemmat on kiinnostavempia.
Rhia: Kiitokset! Persoonallisuus se pitää olla ennen kaikkea :) Tosin nykyään kun kaikki on jo keksitty ja tekijöitä tsiljoona, niin väkisinkin tulee samantyylisiä tekeleitä ja samanlaisia tuotoksia.
Kivistä en ole itse koskaan oikein innostunut millään tasolla vaikka Kivi- ja metalliartesaani olenkin. Koulussa nuo kivenistutustyöt nosti niskakarvat pystyyn, varsinkin raeistutus joka ei multa koskaan onnistunut :/
Lähetä kommentti