keskiviikko 17. elokuuta 2011

Toisten nurkissa ja nurkista, osa 2.

Kävin elämäni ensimmäistä (mutten todellakaan viimeistä kertaa) viime lauantaina Porissa. Kaupunkia en kerennyt näkemään mutta Samiksen ihanaa taloa senkin edestä. Yli satavuotias puutalo lattialankuilla, korkeilla huoneilla, lukuisilla neliöillä ja upeilla tavaroilla, ihmisistä puhumattakaan. Keittiön seinältä katsoo asunnon ehdoton lempparini, Samiksen maalaama upea taulu. Katsokaa itse ja nauttikaa!

Tervetuloa!

Puutarhatuoleista lähtien spesiaalia!

Kutsuva eteinen

Musta tuntuu-maalaus by Samis

Tunnelmallisen persoonallinen olohuone ja TAKKA

Mikä tyyny, mikä pöytä, mitä esineitä!

Tähän minä rakastuin!

Voisin viedä kaikki astiat ja pelit & vehkeet...

Verhokehys <3

Mikä kansi!

U-P-E-A

Asennetta lapsesta lähtien

Voisiko joku tuoda nämä meille?

Untill we meet again <3


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jep- minäkin voisin siirtää tavarani ja luuni tuohon asuntoon. Se takka ja oranssi seinä... -huokaus- ... Mainitsinko jo sen oranssin?

Niina Oivi kirjoitti...

Näyttää jotenkin tutulta... ;)


"until we meet again" <3

PS. Sanavahvistus on ressi! Voiko osuvammin, puah!

Anonyymi kirjoitti...

Taulu on suora kopio erään kuvataiteilijatuttuni, Paavoharjun Jennin omakuvasta? Melko härskiä! http://www.myspace.com/paavoharju

Niina Oivi kirjoitti...

Taulu on Paavoharjun levynkansi! ITSE MINÄ tuon kuitenkin maalasin, muuttaen mielestäni paremmaksi :)

Härskii, onko copyraitit kunnossa? NOT.

Anonyymi kirjoitti...

vai paremmaksi :D ne jotka osaa, tekee omasta päästään ;) tai naamastaan.

Niina Oivi kirjoitti...

:D
Niin niin...