Siivoton juttu

Ajattelin vielä raottaa teille rakkaille lukijoille pari asiaa muutostamme. Sitähän odotettiin kauhun sekaisin tuntein jo alun pitäenkin. Edellinen muutto tuntui vielä lihaskuissa ja sen vuoksi hankimmekin muuttofirman hoitamaan kannot ja kuljetukset. Tavarat pakattiin vuokrattuihin muuttolaatikoihin ja Puoliskoni suojasi joka ikisen huonekalun pakkausmuovilla ja paperilla kolhujen estämiseksi. Ajateltiin että näin pääsemme kerrankin itse helpommalla ja vähemmällä stressillä, VÄÄRÄ luulo!
Tavaroiden pakkaaminen laatikoihin sujui ihan mukavasti ja laatikot ovat tukevia ja helposti pinottavia. Niiden huonoihin puoliin lukeutuu niiden painavuus tyhjänäkin ja tilaa vievyys. 70 laatikkoa vaatii tilaa ja laatikot piti pinota 4 laatikon pinoihin, jotta muuttomiehet saivat aina satsin kerrallaan vietyä nokkakärryillä. Muuttofirmat (ainakin ne mistä me saatiin tarjous) edellyttävät huonekalujen ja irtotavaroiden suojaamista vahingoittumisen estämiseksi. Muutoin vakuutus ei korvaa mahdollisia vahinkoja. Me teimme, tai siis Puolisko teki, työtä käskettyä ja hankittiin suojamuovit, solumuovit ja pakkauspahvit/paperit joilla sitten huonekalut pakattiin. Näihin pelkkiin näihin  suojatarvikkeisiin upposi yli 190 euroa, ei enää IKINÄ toiste! Ja sitten se purku - jeesus sitä jätteen määrää.
Muuttomiehet olivat tosi ripeitä ja tekivät työnsä kunnialla. Uudessa kämpässä olikin sitten ihan uusi ongelma eli keskeneräinen remontti. Remontista ilmoitettiin meille päivää ennen muuttoa, emmekä voineet enää siinä vaiheessa perua muuttofirmaa ja muuttolaatikoillakin oli vuokra-aikaa vain rajallinen määrä päiviä. Sovin isännöitsijän kanssa että homma on ok, KUNHAN asunto on siinä kunnossa muuttomiesten tullessa että heillä on esteetön kulku viedä tavaroita paikoilleen ja kunhan asunto on SIISTI. No kuinkas sitten kävikään?

Niin, siistiä EI ollut EIKÄ esteetöntä kulkua...
Tuossa vaiheessa minä olin hermoromahduksen partaalla, todella vihainen, turhautunut, väsynyt ja loukkaantunut, olen edelleenkin. Sanat eivät riittäneet kertomaan tunteistani kun puhelimeen tartuin ja isännöitsijälle asiasta soitin.

Mitä tästä opimme? Me ainakin opimme sen, että omatoimimuutto on sittenkin TOSI jees. Ei tarvitse vuorata huonekaluja turhilla suojilla, säästää aikaa, rahaa, hermoja ja ympäristöä. Opimme myös sen, että täytyy laatia kirjallisena kaikki muuton ehdot ennen muuttoa. Emme enää suostu muuttamaan mihinkään asuntoon kesken remontin. Opimme myös sen, että kaikki ihmiset eivät käsitä loppusiivousta samalla tavalla, kuin me sen käsitämme. Tajusin myös, että elää voi niin monella tavalla, piittaamatta huomautuksista tai yleisistä normeista. Ja seuraavalla kerralla moisen kaaoksen ja moskan keskellä en kosketa, hengitä, saati suostu nukkumaan yhtäkään yötä tuollaisessa murjussa. Olen elävä esimerkki mitä tuollaisesta seuraa - keuhkokuume ja jumalaton itku ja hammastenkiristely.

Voikaa te hyvin, pitäkää kotinne puhtaana ja tehkää viisaampia valintoja kuin me.
Perjantaita toverit rakkaat!