Pienet ja kärsivät tähdet katsovat kaupunkiin. Olen niin väsynyt tänään tuskiini hiljaisiin. Kerran, kauan sitten palavaa unta näin. Taivaalla hulmusi tähdet ylleni syöksähtäin. Siitä on liian kauan. - Nyt minä rukoilen vain, että tänään saisin nukkua vähäsen.
Saima Harmaja
Hänksiä rakkaudella muistaen,
Äiti, Kinkku ja Silmä
5 kommenttia:
Mua alkaa aina itkettää kun luen tällaisia viestejä. Harva asia surussa oikeasti lohduttaa, mutta sanonpa kuitenkin että voimia ja jaksamista.
Hänksi saa nyt jahdata vapaana ja terveenä öttiäsiä ja hiiriä vihreämmällä niityllä.
Voi voi, niin surullista ja korvaamatonta kuitenkin. Omista rakkaista ei haluaisi luopua koskaan.
Lämpimin ajatuksin ja tuntein,
Leena ja Pojat
Surullista ja itkuttaa. Halaan teitä kaikkia ja Hänksille hyvää matkaa toivotan.. Rakkaudella,
Niina
Suurin suru on sanatonta. Ikävän, kaipauksen ja rakkauden voi aidoimmillaan ja paljaimmillaan vain tuntea. Sanoilla saattaa hipaista tästä vain pintaa. Tunne on aina jotakin konkreettista.
Pikku Prinssi sen tiesi: "Vain sydämellään näkee hyvin" Ja Hänski on tehnyt asunnon niin moneen sydämeen!! Ja niin monessa sydämessä nähdään Hänksi ja hänen perheväkensä. Tähtenä taivaalla, kaipauksen kipuna rinnassa, pehmeinä muistoina mielessä...
Otan oikeasti osaa teidän karvatassulaisen omaisten menetykseen!
Lämpimät kiitokset kaikille hengessä mukana olleille Hänksin poismenon aikana ja jälkeen. Suru hellittää, ikävä ei.
Salla
Lähetä kommentti