Sain hyvän kirjavinkin
Voima- lehdestä ja ajattelin mennä sen tänään kirjastosta
metsästämään. Kyseessä on
Jonathan Safran Foerin Eläintensyöjät, joka "
selvittää kirjassaan tehotuotetun lihan taloudellisia, eettisiä, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Ajelehdittuaan seka- ja kasvissyöjän välimaastossa hän alkoi kyseenalaistaa ruokavalintojaan: Millaista ruokaa tarjoan lapselleni? Söisinkö pihvini, jos tietäisin, miten paljon eläimille on aiheutettu kärsimystä? Miksi tuen ympäristöä saastuttavia lihateollisuuden suuryrityksiä? Kuinka epätäydellistä eläintenpidon ja teurastuksen pitää olla, ennen kuin niihin todella puututaan?
Runsaaseen lähdeaineistoon ja tapauskertomuksiin perustuva kirja on yhtä aikaa henkilökohtainen ja yleinen. Foer pohtii rinnakkain perheensä ruokavalintoja ja tehomaatalouden terveydellisiä, ekologisia ja eettisiä ongelmia. Eläinten syömisestä on vakuuttava ja hyvin kirjoitettu yhdistelmä tiedettä, muistelmateosta, filosofiaa sekä tutkimusmatkoja sinne, mistä ruokamme on peräisin." (Ote lainattu booky.fi:n nettisivuilta).
Iän myötä olen tullut
äärettömän herkäksi lukemaan ja katsomaan dokumentteja kaltoinkohdelluista eläimistä. Nuorena katsoin niitä
liikaa ja
traumatisoiduin sen verran, että nykyään jää kuvat katsomatta ja tekstiäkin luen kyynelkanavat lainehtien.
Ei auta itkut markkinoilla joten sanoista tekoihin. Kysyvä ei tieltä eksy eikä viisas pistä suuhunsa ruokaa jonka alkuperää tai taustaa tunne.
Tehotuotanto on piikki mun lihassa josta haluan päästä eroon.
Lihatonta päivää!
 |
| Animalialla on asiaa |
 |
| Näin on asian laita |
 |
| Näin sen pitäisi olla! |
