Yllätysvieraiden aateliaa!

Samis jo kertoikin oman versionsa perjantain yllätysvisiitistä Helsinkiin ja meille.

Rakastan yllätyksiä postin muodossa ja  virtuaalisti, mutta silloin kun istun hiukset likaisina sohvanpohjalla kämpän huutaessa hätähuutoja, yllätysvieraat saavat pulssini (= verenpaineeni) nousemaan vaarallisen korkeisiin lukemiin.
Osaan olla brutaalin rehellinen yllätetyissä tilanteissa mutta onneksi ymmärrän kriisinkin keskellä hyvän päälle, joten toivotin yllätysvieraat tervetulleeksi vaatimattomaan majaamme. Pikasiivous ja kahvit tulille. Nuorukaisille ei edes mehua, mutta onneksi Tallinnan tuliaissuklaatia sentään.

Tuliaiseksi Samis toi tullessaan lakritsin värisen tyylikkään Napolin. Väri ja muoto sopii minulle kuin nyrkki silmään eli osui ja upposi <3Pesueella oli tarkoitus tehdä päivän reissu Luonnontieteelliseen ja takaisin. Takaisin Poriin lähti lopuksi yksi vähemmän. Sain Samiksen houkuteltua jäämään yöksi ilman hammasharjaa, suoristusrautaa, meikkivoidetta, takkia ja korvakoruja. Kaikki muut hoitui mutta suoristusrautaa ei meillä ole, eikä tule.

Ilta meni loistavasti parvekkeella yli kolme tuntia istuen ja turisten. Toivottavasti naapureilla on ollut viihdyttävää kuin meillä. Legendaa, agendaa, angstia ja avautumista riitti, kuviakin koitettiin ottaa keskellä keltaisinta vessaa...

Seuraavana aamuna Samis yllätti meidät croisanteilla, mansikoilla, luomuomenamehulla ja kekseillä, koristeena pöydässä saman leidin tuoma auringonkukka. Harvoin saa moista luksusaamiaista omassa kodissa, omalla kotisohvalla. Olen onnekas!

Olen himoinnut päästä tutkimaan Samiksen luksuslukaalia niin pitkään kun sellainen Samiksen elämään ilmaantui, joten otimme naista kainalosta ja lähdimme ajamaan lauantaina kohti Poria. Kaksi tärkeää asiaa samalla kertaa.

Perille päästiin ja teetkin juotiin. Kuvia napsin innokkaammin kuin mummot alekahvia kaupassa, mutta siitä sitten seuraavalla kerralla.

Irtiotot ovat arkipäivän luksusta. Lämmin kiitos Samis, paras yllätys piiiitkiiin aikoihin <3

Carpe diem

Menneisiin neljään kuukauteen on mahtunut muutto ja paikkakunnan vaihto, uuteen kotiin ja kotiseutuun tutustumista, mustasta vaaleaksi ja takaisin- muuttuminen, keväästä alkusyksyyn siirtyminen, uusien tuulien haisteleminen koru-kuin opiskelusaralla, kummilapsen ensimmäinen pitkäaikainen poissaolo ulkomailla sekä elämäni ilon ja valon menetys.

Paljon on mahtunut pieneen aikaan, paljon on tapahtunut pienessä ajassa. Aika kuluu, hetket rientää, pitää vain yrittää olla mukana joka hetkessä.

Tartu hetkeen!

Sibelius,Topelius ja Juhannus

Juhannus tuli ja meni, kotona ollessa ja leffoja katsellessa (Pienin painajainen perheessä, Napapiirin sankarit ja Harjunpää & pahan pappi). Meikäläisen menot on aika rajoitettuja nykyään toimiessani kolmatta vuotta Hänksin henkilökohtaisena diabeteshoitajana. Iltaa voi käydä viettämässä muutaman tunnin ulkona mutta yöksi ei voi mihinkään jäädä.
Kaupunkijuhannuksessa on se hieno puoli että kaupunki tyhjenee lähes täysin ja saa liikkua rauhassa ilman ruuhkia tai tungosta. Tämän kansankadon myötä intouduimme tutkailemaan Helsinkiä Sibelius-monumentin ja Topeliuksen puiston merkeissä. Upeita ovat molemmat, Topeliuksen puisto oli sotilaallisen leikattuine pensaineen huomattavan komea ja Sibelius-monumentti toi mieleen Wirkkalan ja Wecktrömin.
Helsingin meriittilistaan täytyy lisätä ehdottomasti sen runsaslukuiset, kauniit puistot joita on paljon, sekä lähellä näyttäytyvä luonto. Olen bongannut täällä ollessa kaikenlaisia villihanhia, kurkia, sorsia, joutsenia, citykaneja, oravia sekä useita minulle tuntemattomia lintuja. Sisä-Suomessa tuota määrää villieläimiä ei bongaa hyvällä tuurilla kuin maalla ja harvoin silloinkaan noin läheltä.
Nyt on taas hyvä jatkaa arkea ja toivoa isoja inspiraatioita + terveyttä kissoille :) Mukavaa maanantaita!

Kurkistuksia

Asuntomme täällä Helsingissä on vain puoli neliötä pienempi kuin Tampereella, mutta tämä puoli neliötäkin aiheutti alussa suurta päänvaivaa sisustuksen kanssa. Entinen olohuone oli nykyistä lähes puolet isompi ja alussa olin kauhuissani kuinka saan työpisteeni mahtumaan olohuoneeseen kirjahyllyn, sohvan, töllötason ja pöytien kanssa. Huoleni oli turha ja kalusteet ja tavarat löysivät kaikki paikkanssa kerralla. Entinen sohva todetiin liian isoksi tänne jo Tampereella ja se myytiin pois. Tilalle ostettiin kahden hengen levitettävä vuodesohva jonka saapumista odotimme yli kuukauden, kannatti odottaa. Nykyinen sohva on ihana ja laitan siitä kuvia heti kun saan niitä otettua.

 Minulla on missio (ei liity mitenkään Nokiaan), että tahtoisin saada pikku hiljaa kaikki kalusteet vaihdettua vanhoihin, en siis uusiin kuten yleensä, vaan vanhoihin. Tahtoisin niiden olevan kierrätettyjä ja elämää nähneitä. Sohva ja sänky ovat poikkeuksia. Käytetyn sohvan kanssa en uskalla ottaa riskiä vieraan kissan hajun vuoksi (pojat, varsinkin Silmä, saa niistä suurta aihetta pissiä JOKA paikkaan sohvan lisäksi), sänky taas on pyhä paikka jonka tahdon kuluttaa puhki aivan itse, edellisen käytetyn jälkeen sitä uutta patjaa osaa arvostaa. 
Sisustuslinjat ovat pysyneet aikalailla samoina kuin edellisessäkin asunnossa. Samoilla kalusteilla mennään, ainoastaan jokunen tuoli on vaihtanut huonetta ja matto lattiaa. Haaveissa olisi saada vanha 50-luvun tyylinen sohvapöytä, uusi iso matto olohuoneeseen ja Vallilan Saanko luvan-verho makuuhuoneeseen (olen suuri Vallila-fani, kuten noin miljoona muuta suomalaista). Keittiöön olen kaavaillut uutta valaisinta mutten ole löytänyt vielä sopivaa ehdokasta, etsintä jatkukoon.

Krusifiksit olivat yhteen aikaan kova juttu, nyt laitoin niitä jälleen esille

Tässä välissä vielä maininta Outin taiteilemasta mahtavasta kissakuvasta. Hankinta ei ole ihan uusi mutta olen sen epähuomiossani unohtanut esitellä. Kuvaan Outi, The Artist, on taiteillut kaiken maailman katteja kaiken maailman ilmeillä, upeaa. Kuva josta tulee aina hyvälle tuulelle! Outin kattien kaverina rakkain lamppuni, Sigi Busingerin suunnittelema Mademoiselle Filou, rakastan ötököitä ja kaikkea hyönteis/ötökkä aiheista sälää.

Tuolinvaltaaja

Työpiste

Viimeisenä vielä pieni kurkistus uusiin tuotoksiin. Tarkempia kuvia tulee sitten SalSaDesignin uusille nettisivuille, jotka aukeavat määrittelemättömän ajan kuluttua (heti kun saan aikaiseksi siirtää kaikki entiset tuotokset uusille sivuille).

Ps. Vinkkejä pääkaupunkiseudun parhaista (persoonallisimmista) putiikeista otetaan vastaan!

15 lukijaa, mahtavaa! Uusille lämpimästi Tervetuloa, laitetaan pian taas jotain arvontaa pystyyn!!!

Helsingin kauniit kasvot

Ystävämme veivät meidät laivamatkalle Helsingin saaristoon. 1,5 tunnin mittainen reissu mutkitteli mm.Suomenlinnan ja Kruunuhaan kautta. Alla massiivinen kuvakavalkadi josta näkyvät Helsingin kauniit kasvot. Ilma oli kuin morsian ja matka mieleenpainuva, voisin jopa sanoa pitäväni Helsingistä, ainakin mereltä käsin.
PS. Kuvia kannattaa klikata suuremmaksi, saa paremmin fiilisteltyä.