Kotia ja koristuksia

Kevään kolkuttaessa ovella ja ikkunoissa alkaa miettimään sisustustaan ja suursiivousta. Kirkkaiden auringonsäteiden röntgen loisteessa tuntuu ettei olisi siivonnut koko talvena. Pölyä leijuu ilmassa ja ovien pielissä, keittiön kaappeja koristaa sormenjälkiarmeija sekä lattia tuntuu olevan täynnä tassun ja kengänjälkiä. Entäs sitten kaikki tyynyt, verhot, liinat ja koristeet? Tuntuu että talven tunkkaisuus on tarttunut joka ryijyyn ja rytkyyn, eikä mikään tunnu raikkaan räikeältä.
Tässä vaiheessa vuotta alan yleensä huomaamattani haalimaan kirkkaampia, puhtaampia sävyjä tekstiileihin, karsimaan tavaraa ja haaveilemaan remontista. Remonttia ei vuokrankämppään tohdi tehdä, mutta kaikki muu on mahdollista. Tavaran karsinta on päässyt puoleen väliin ja viikko kirppistä takana. Ei harmita yhtään kadonneet tavarat ympäriltä eikä semisti siistimmät kaapit. Huutokaupasta hankkimamme ihana 1940-luvun kapiokirstukin lähti myyntiin ja samalla sain karsittua siellä majailleet kankaanikin liki puoleen. Jottei nyt liikaa leijuta, niin todettakoon ettei hamsteri pääse tavoistaan (eikä tavaroistaan) koskaan kokonaan, mutta hyvä se on välillä koetella opittuja kaavoja.

Huutokauppa löytö myyntiin

Vanhaa Tampellaa, rakastan!

Posliiniset hevoset kirpparilta, tykästyin kovasti.

Tällä asenteella mennään kohti kevättä ja koristellaan kotia. Koetelkaa tekin kaavojanne!

Syksyn säveliä

Aika vähän tulee nykyään käytyä kirppareilla. Suosikkini on aiemminkin mainostamani  Kaivarin Kanuuna josta löytyy laadukkaita vaatteita ja esineitä suht huokealla hinnalla. Viime viikonloppuna löysin sieltä itselleni ihanan pitsimäisen huivin neljällä eurolla. Valkoinen väri ei ole ihan mun juttu ja olenkin ajatellut huivin värjäämistä, ensin vain täytyisi päättää minkä väriseksi sen haluaisin...
Uusia korujakin olen silloin tällöin SalSaDesigniin tehnyt. Niitä ei näy vielä myynnissä sillä haudon niitä uusien nettisivujen aukaisuun asti mutta jälkimmäisestä kuvasta näkyy jo jotain pientä. Kuvat tummia syksyn hengessä.
Minä lähden kohta kiitämään kohti koulua ja värioppia. Yritän tosissani innostua aiheesta vaikka vaikeaa se onkin. Värikästä päivää teillekin ja muistakaa osallistua arvontaan!

Niitä näitä

Ikean PS MIKKEL

Kaj Franck-aiheisia kortteja Designmuseosta

Oikea: Pietari Posti 2011                  Vasen: Klaus Haapaniemi 2008

Akneleukainen Silmä, 13,9 v.

Lähiaikoina on tullut tehtyä vähänlaisesti hankintoja, koska  ei ole tullut käytyä oikein missään eikä tuo pussin pohjakaan niin kaukana näkymisestä ole, että olisi liiemmin voinut tuhlailla. Jotain pientä kuitenkin ja paljon uusia elämyksiä.
Ekoissa kahdessa kuvassa näkyvä nykyaikainen raanu on ostettu Ikean poistomyynnistä alle kympillä. Ihastelin sitä jo aikoinaan normaalihintaisena (79e) mutten olisi sitä koskaan silloin raaskinut ostaa. Jälleen voidaan siis todeta että hyvää kannatti odottaa. Raanut ovat intialaisten naisten käsintekemiä ja jokainen niistä on uniikki kappaleensa. Pitäähän sitä tulevalla tekstiilisuunnittelijalla olla ainakin yksi seinävaate kotonaan ;)

Viime viikolla tuli myös käytyä nauttimassa taiteesta, ensin Designmuseossa, sitten Kiasmassa. Designmuseo iski lähemmin vaikka Kaj Franckin näyttely henkilökohtaisesti olikin hieman pettymys. Museokaupasta tuli kuitenkin ostettua pari korttia joissa näkyy Franckin hienoja töitä retrossa hengessä. Kirpputorilta taas löytyi Klaus Haapaniemen Juhla Mokalle 2008 suunnittelema keräilypurkki. Kunto priima, hinta 7e. Hieman kirveli mutta esteetikon on vaikea kääntää selkänsä (tai kukkaronsa) kauniin esineen edessä. Nyt on pari tämän vuoden purnukalle.

Lopussa vielä hieman epäselvä kuva paikallaan pysymättömästä Silmästä. Silmälle ilmestyi noin kuukausi sitten patti leukaan, tai leuka siis oikeastaan niinkuin kasvoi. Pelättiin tietty pahinta mutta lääkäri totesi sen olevan märkäpaise. Epäili hampaiden juurien olevan huonossa jamassa ja määräsi antibiootteja ja uuden ajan. Antibiootit tepsivät ja patti kutistui. Uudella käynnillä oli alun perin tarkoitus ottaa röntgenit hampaista ja tehdä juurihoito mutta kattia kanssa! Lääkäri tutkaili leukaa uudestaan ja totesi Silmällä olevan - arvatkaa mikä - tattadadaaaa - AKNE! Lääkäri näytti kuvia kissoista joilla on aknea ja samanlainen pattihan sieltä löytyi kuin Silmällä. Hoidoksi puhdistus antiseptisella puhdistusaineella ja sively kortisonivoidetta aina kun näppyjä ilmestyy. Huojennus oli suuri ja epäusko diagnoosia kohtaan huvittunut. Itse olen aikoinaan kärsinyt pahasta aknesta ja syönyt siihen Roaccutania, nyt sitten se on periytynyt "äidiltä pojalle", jokseenkin uskomatonta!
Kerroimme myös lääkärille Silmän muuttumisesta Hänksin kuoleman jälkeen. Silmästä on tullut paljon iloisempi, sen kastriitti vaivat ovat vähentyneet, se on paljon aktiivisempi ja käyttäytyy kuin Hänksi konsanaan. Lääkäri kertoi että kissat eivät yleensä sure toisen poismenoa. Ne eivät ole laumaeläimiä vaan viihtyvät paremmin yksin. Lääkäri kertoi myös tutkimuksesta jossa oli todettu yhden kissan tarvitsevan itselleen noin 93 neliötä tilaa! Ajatelkaa, aika huimaa. Itse kun aikoinaan ajatteli että pojista on seuraa toisilleen, mutta niin ne kuulemma vaan viihtyvät paremmin yksin. Nyt kun on eron huomannut Silmässä, niin voin kyllä täysin allekirjoittaa tuon tutkimuksen ja väitteen.

Tällaistä täällä tällä kertaa. Huomaa että tekstiä tulisi enemmänkin. Syynä tähän puheripuliin on huomiset Tekstiiliopin kokeet joihin pitäisi tämä päivä päntätä. En olisi uskonut tekstiiliopinkaan olevan tuollaista kemiaa mitä se nyt tuntuu olevan.

Hulvatonta tiistaita teillekin!

Elefantti olohuoneessa

Eilen kävin pitkästä aikaa kirpparilla ja löysin sieltä mitä hellyttävimmän, keraamisen elefantti kukkaruukun. Hinta 4e oli siinä ja rajoilla, mutta eihän eläintä voi ilman kotia jättää, eihän? (varsnkaan kun se muistutti jotenkin Hänksiä...)

Löysin myös rokkaavan paidan jota olin katsellut "sillä silmällä" aiemmin Elloksen sivuilta. Nyt se löytyi priimakuntoisena 5 euron hintaan eikä tarvinnut ruveta tilailemaan, saati maksamaan postikuluja. Tyyrishän tuo oli ja pari kokoa liian iso, mutta ompelukone hoiti koon kuntoon kun taas kettingit saivat kukkaron nyörit löystymään silkasta rakkaudesta niitä kohtaan.

Elefantti päätyi olohuoneen pöydälle ja paidan aion pistää päälle heti tänään kouluun. Tästä se viikko alkaa, huomiseen!

Kylä keskellä kaupunkia

Puinen ja koottava kylä löytyi kirpputorilta 4 euron hintaan. Se päätti asettua taloksi kukkaruukun suojaiseen syleilyyn.

Minä omistan palan kylää keskellä kaupunkia.

Rakkautta ja piikkilankaa

Maailmanmenon jyllätessä omalla voimallaan, olen koittanut keskittyä oman pienen maailmani tekemisiin. Todella pitkän korutauon jälkeen sain tehtyä äidilleni hänen pyynnöstään, vihdoin punaisen vetoketjukukkasen josta huomaa, että pitkä tauko on tehnyt terää. Tykkään kukasta ihan älyttömästi, siitä tuli tarpeeksi iso ja muhkea äitini rintapieleen sopivaksi.

Olen myös jatkanut vanhojen metallikippojen kimpussa sekä tehnyt muutamia muitakin koruja Hänksin ja Silmän valvovien silmien alla...

Lopuksi vielä retee kirpparilöytö (niitä tulee tehtyä nykyään huomattavasti vähemmän kuin ennen), piikkilankaa jäljittelevä hopeoitu jämäkkä rannekoru eurolla, tykkään!

Vähemmän helteistä (saahan sitä toivoa...) viikkoa toverit. Mie lähden Siperiaan (= Joensuuhun) viikoksi, palataan ja ollaan kuulolla!

Ei ehkä niin huono idea

Kyllä, täällä ollaan ja vielä löytöjä tehneenä. Ihan alkuun täytyy marista sen verran (jottette luule minun jo kotiutuneen, saati tykästyneen Helsinkiin)  jotta kirpputori tarjonta on täällä surkeaa! Itsepalvelukirpparit on kiven takana ja hinnat niissä korkeat, rihkamakoruja/vetoketjuja/nappeja ei löydy mistään ellei suostu maksamaan vähintään 5e kaulakorusta tai nappilistasta - ei käy! Valtterilla ollaan käyty nyt pari kertaa enkä löydä sitä paikkaa. Liikaa tungosta, joka tavarasta pitää kysyä hinta erikseen, kaikki vaatteet liian pieniä tai kalliita. Olen vastarannankiiski, tiedän.

Ei kaikki negatiivista, jottei jotain hyvääkin. Löysin Hietsun torikirpparilta kauan kaipaamani nahkaisen laukun. Edellisen laukun ostin puolisen vuotta sitten Stockan hulluilta päiviltä, olen tykännyt siitä hulluna mutta laukku on eittämättä liian pieni. Meikkipussi, lompakko, kaksi kännykkää, astmalääke, kurkkukarkit, avaimet, kangaskassi, hajuvesi - nämä vievät tuhottomasti tilaa ja painavat kuin tiiliskivet, varsinkin tuo meikkipussini. Avuksi löytyi musta, todella pehmeänahkainen ja luksusmaisen tilava, tarpeeksi simppeli ihanuus. Tinkimisen jälkeen hinnaksi jäi vain 30e eli ollenkaan paha hinta nahkaisesta säkistä, edellisen tekonahkaisen rääpäleen rinnalla josta pulitin yli satasen. Ja tärkeimpänä tässä tietysti se, että uusi laukkuni on kierrätystä. Vanhaa rääpälettäni en hylkää, se saa tästä lähtien toimia baarilaukkunani.

Toinen asia joiden hankintaa olen harkinnut pari vuotta ovat olleet kumisaappaat. Olen ihastellut blogeissa ja lehdissä kaikenlaisia erikoisuuksia, etsinyt itsekin sellaisia satunnaisesti, turhaan. Viime viikolla käydessämme Anttilassa verhokangasostoksilla, huomasin kassalle lipuessamme alelaarissa lähes täydelliset mustat kumpparit strasseinkoristelluin soljin, kympillä! Kaksi paria jäljellä ja toinen pari juuri oikeaa, siroa 40 kokoa -mukaan lähti kuin Annikki Tähti. Testasin kumppareitani  alkuviikosta vesisateen yllättäessä ja hyvin pelittivät. Ei tämä Helsinkiin muutto ehkä niin huono idea ollutkaan ;O)

Pari niittiä uupuu, suutari saa korjata asian

Rakkaussäkki ja First Aid Kit by SSD

GlamourKumpparit ja rakkaussäkki

Tyytyväinen asiakas

Arvonta suoritettu- Onnea Kaisa ja Reeta!

Kiitos kovasti kaikille arvontaan osallistujille ja kommenttinsa jättäneille. Rintakoru meni Kaisalle ja pussukka Reetalle. Laitatteko minulle sähköpostia tulemaan (salla@salsadesign.fi) niin saan teidän osoitteet ja palkinnot postiin. Onnea voittajille!

Inspiroivia ehdotuksia tuli kovasti, toivottiin mm. pinnejä, isoja sormuksia, sirompia koruja, tuunauksia ja sisustukseen liittyviä juttuja. Lupaan ottaa näistä ehdotuksista onkeeni, viimeistään toukokuussa kun muuttomme Helsinkiin on ohi. Ja tervetuloa uudet lukijamme Piia ja Taija, toivottavasti viihdytte joukossamme pitkään ja iloiten!

Lopuksi vielä tamperelaisille vinkkinä RadioKirppiksen pöytä nro 175 ! Tervemenoa ostoksille :)

Onnea voittajille!

Kirppislöytöjä ja arvonta!

Kuten kaikki minut tuntevat tietävät, rakastan kirpputoreja ja metsästän jatkuvasti sitä Suurinta Aarretta, vaikka sellaisen olenkin jo kerran löytänyt. Kirpputorit vaativat aikaa, energiaa, innokkuutta, kärsivällisyyttä ja joskus hieman röyhkeyttäkin. Kyynärpäätäni en ole käyttänyt tietoisesti koskaan, mutta hienovaraista kiilausta kylläkin.

Viime viikolla tilasin Karin Lindroosin Kirppislöytöjä- kirjan ja se saapuikin super nopeasti postissa aivan ihanassa paketissa. Luin jostain että kirja olisi Karinin omakustanne, ja mikäli tieto pitää paikkansa, iso plussa siitäkin. Tykkäsin kovasti kirjasta ja sen värikkäistä kuvista. Itse jatkuvasti uusia ideoita kaipaavana olisin toivonut kirjan sisältävän hieman enemmän ideoita kirppistavaroiden uusiokäyttöä ajatellen. Tämä pieni henkilökohtainen vaatimukseni tosin unohtui nopeasti mukaansatempaavia kuvia katsellessa. Pisteet Karinille! Kirja löytyy mm.täältä.

Ehkä minäkin sitten jonain päivänä saan tilaisuuden tehdä haluamani kirjan ideoista ja ihanuuksista. Sitä hetkeä odotellessa lähden kuvaamaan uusinta tuotosta.
 
Tinjalle myös aurinkoisesti Tervetuloa mukaan lukijoihin!
Nyt kun on yli 10 lukijan rajapyykki ylitetty, laitetaan käyntiin arvonta. Palkintoina on SalSaDesignin Vetoketjukukka-rintakoru, kierrätyskoru kevään kirkkaissa väreissä sekä allekirjoittaneen ompelukurssilla ompelema hempeän lempeä pussukka.

Molemmat palkinnot arvotaan erikseen ja blogin lukijoiksi kirjautuneet, kommenttinsa jättäneet henkilöt saavat kukin kaksi arvontalippua. Jätä kommenttisi tähän postaukseen 20.4.2011 klo 23.59 mennessä. Arvonta suoritetaan 21.4.2011 ja ilmoitan voittajien nimet blogissa, sekä SalSaDesignin Facebook-sivuilla.
Kysymys kuuluukin jotta mitä haluaisit lisää blogiin- kuvia, aiheita, ideoita, vinkkejä tms, mitä?

Onnea arvontaan!

Lyhyt sunnuntai

Olimme eilen lapsenvahtina ja pääsimme nukkumaan vasta 02.30, se on viisi tuntia myöhemmin kuin normaalisti, jonka vuoksi tänä aamuna tuli sitten nukuttua kello 12 saakka. Tästä sunnuntaista tuli lyhyt.
Sain kuitenkin käytyä kirpputorilla sunnuntaiseen tapaan sekä kuvattua eilen tekemiäni korvakoruja.

Kaverini toi pyynnöstäni alkutalvesta Roomasta mukanaan ihania kitschmäisiä pieniä uskonnollisia amuletteja joista sitten eilen valmistin korvakoruja. Olen jo aiemmin saanut toiselta ystävältäni tuliaiseksi Intiasta saman tyylisiä amuletteja ja ne pääsivät myös koristamaan korvakoruja. Tein myös uudenlaisia nappikorvakoruja. Alla näytteitä tekeleistä, ne ja muutama muu löytyy tietty  nettisivuilta!

Hänksi näyttää mallia siitä miltä minustakin aina välillä tuntuu:

Put my feet back on the ground!

Kivaa pitää olla

Tänään olen ennättänyt olla valmennettavana, en elämän mutta yrityksen. Jonkinlaista ohjenuoraa tässä nyt kaivataan kun mietitään uusia linjoja SalSaDesignille. Kuhan tekemisen riemu säilyisi niin homma olisi omasta mielestäni tosi bueno, bisnespamput on eri mieltä. Kivaa pitää olla, mutta rahaa pitää tulla - tämän opimme viime kerralla. Tosi ku vesi.

Jottei pelkkää teoriaa niin myös toimintaa. Sitä tarjosi sunnuntai, jolloin urhoollisesti sukelsin jälleen kirppareiden ihmisvilinään tuuppimisen ja kiilaamisen uhallakin - kannatti. Kaikenlaista jälleen löytyi, alla kuvat parhaista löydöistä. Nallekaulakoru veti pisteet kotiin. Itse en omista yhtään nallea, joten se asia korjaantui korun muodossa, mustassa sellaisessa (iloinen yhteensattuma). Säihkettä elämään!

Toinen löytö oli euron pikkukirjanen Keith Haringin neonvärisillä kuvituksilla ja kuviin yhdistetyillä teksteillä, tykkään! Ihan kuin olisi 80-luku jälleen.

Porilainen kaikilla mausteilla

Samis on kertonutkin jo omasta näkökulmastaan reissustaan tänne Tampereelle, nyt on minun vuoroni esittää puheenvuoroni.
Perjantaina Porin juna toi mukanaan Niinan (Samiksen), jonka olen tuntenut jo muutaman vuoden ajan pelkästään virtuaalisesti. Ystävyys alkoi muistaakseni huuto.netistä SalSaDesignin kautta henkilökohtaisiin sähköposteihin. Perjantaina näimme sitten ensimmäistä kertaa kasvokkain. Juttu luisti, ruoka maistui, löytöjä tehtiin ja kuoharikin korkattiin. Täytyy todeta että kyllä ystävät ovat vieläkin parempia livenä kuin virtuaalissa. Loistava päivä, enkä muista milloin olisi puhetta tullut allekirjoittaneelta yhtä helposti kuin perjantaina. Ei me turhaan olla toisiamme nimetty Samiksiksi! Kiitos Niina loistavasta päivästä ja vieläkin loistavimmista tuliaisista. Seuraavana kärry suuntaa Poriin vastavierailulle.

Niina toi tuliaisina todella reteen Kitschin kaakelitarran joka löysi tilapäisen paikkansa Aalto-vaasin sisuksista. Mukana tuli myös taiteilijan itsensä piirtämä jogihenkinen piirrustus sekä uusin Image kannessaan upea Lisbeth Salander (Noomi Rapace).

Kävimme koluamassa myös Radiokirppiksen tarjonnan ja alla oleva löytöni meinasi pistää välit poikki heti kättelyssä - ehdin napata tämän loistokkaan kaunokaisen muutamia sekuntteja ennen Niinaa. Onneksi Samis on rauhaisa luonne ja  löysi itselleen paljon muita ihania kotiin viemisiä, mm. Marimekon uuden Oiva-mukin.

Koskaan ei tiedä kenet kohtaa ja missä. Minä löysin Porilaisen kaikille mausteilla!