Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
maanantai 16. helmikuuta 2015
Mars matkaan kohti myyntinäyttelyä!
Avajaiset ovat ohi ja ihmisiä kävi mukavasti. Toivottavasti tasainen kävijöiden määrä jatkuu ja saadaan näyttely kunnialla vedettyä loppuun saakka. Upeita tuotoksia ollaan tehty koko luokan voimin ja myyntitilasta muodostui lempeä luovuuden pesä. Tervetuloa siis katsomaan uniikkitöitä ja tekemään löytöjä piensarjatöistä.
torstai 22. marraskuuta 2012
sunnuntai 31. heinäkuuta 2011
Junassa on hauska matkustaa!
Täällä ollaan, palattuna kaukomailta tai ainakin itäisestä- suomesta. Reissu meni hyvin ja lähes kivuttomasti. Asiaa auttoi kovasti Pendolinon mahdollistama lyhyin mahdollinen matkustusaika sekä businesluokka. Otin tarjouksesta vaarin ja matkustin mennen tullen junan businesluokassa VR:n tarjotessa 31.7.2011 saakka businesluokassa matkustaessa -25% junalipun hinnasta, lisähintaa yhteen suuntaan kertyi normaalilipun hintaan verrattuna 9-11e. Vaunusta löytyi ensiluokkainen ilmastointi, ilmaista kahvia, teetä, vettä sekä keksiä + päivän lehdet, mennessä ISO plussa oli olla ainoana matkustajana koko vaunussa! Poistullessa koko juna + businesluokka oli ääriään myöten täynnä mikä oli koko matkan ainoa miinus hellettä lukuunottamatta.
Reissussa on kiva olla mutta kotia on aina vielä kivempi tulla! Huomenna laitan kuvia tulemaan briljantin kummilapseni stylestä teinihuoneesta ja monilahjakkaan siskoni inspiroivasta sisustuksesta + muutamista hänen taideteoksistaan.
Syntisen hyvää sunnuntaita!
 |
| Ihanan autiota! |
 |
| Sipseillä ja silmäpusseilla on jotain tekemistä keskenään |
 |
| Matka-asuna kirpparilta kesän alussa löytämäni ihanat Michael Korsin leggarit ja jo aikaa nähneet Naturalistat. |
Syntisen hyvää sunnuntaita!
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Sibelius,Topelius ja Juhannus
Juhannus tuli ja meni, kotona ollessa ja leffoja katsellessa (Pienin painajainen perheessä, Napapiirin sankarit ja Harjunpää & pahan pappi). Meikäläisen menot on aika rajoitettuja nykyään toimiessani kolmatta vuotta Hänksin henkilökohtaisena diabeteshoitajana. Iltaa voi käydä viettämässä muutaman tunnin ulkona mutta yöksi ei voi mihinkään jäädä.
Kaupunkijuhannuksessa on se hieno puoli että kaupunki tyhjenee lähes täysin ja saa liikkua rauhassa ilman ruuhkia tai tungosta. Tämän kansankadon myötä intouduimme tutkailemaan Helsinkiä Sibelius-monumentin ja Topeliuksen puiston merkeissä. Upeita ovat molemmat, Topeliuksen puisto oli sotilaallisen leikattuine pensaineen huomattavan komea ja Sibelius-monumentti toi mieleen Wirkkalan ja Wecktrömin.
Helsingin meriittilistaan täytyy lisätä ehdottomasti sen runsaslukuiset, kauniit puistot joita on paljon, sekä lähellä näyttäytyvä luonto. Olen bongannut täällä ollessa kaikenlaisia villihanhia, kurkia, sorsia, joutsenia, citykaneja, oravia sekä useita minulle tuntemattomia lintuja. Sisä-Suomessa tuota määrää villieläimiä ei bongaa hyvällä tuurilla kuin maalla ja harvoin silloinkaan noin läheltä.
Nyt on taas hyvä jatkaa arkea ja toivoa isoja inspiraatioita + terveyttä kissoille :) Mukavaa maanantaita!
Kaupunkijuhannuksessa on se hieno puoli että kaupunki tyhjenee lähes täysin ja saa liikkua rauhassa ilman ruuhkia tai tungosta. Tämän kansankadon myötä intouduimme tutkailemaan Helsinkiä Sibelius-monumentin ja Topeliuksen puiston merkeissä. Upeita ovat molemmat, Topeliuksen puisto oli sotilaallisen leikattuine pensaineen huomattavan komea ja Sibelius-monumentti toi mieleen Wirkkalan ja Wecktrömin.
Helsingin meriittilistaan täytyy lisätä ehdottomasti sen runsaslukuiset, kauniit puistot joita on paljon, sekä lähellä näyttäytyvä luonto. Olen bongannut täällä ollessa kaikenlaisia villihanhia, kurkia, sorsia, joutsenia, citykaneja, oravia sekä useita minulle tuntemattomia lintuja. Sisä-Suomessa tuota määrää villieläimiä ei bongaa hyvällä tuurilla kuin maalla ja harvoin silloinkaan noin läheltä.
Nyt on taas hyvä jatkaa arkea ja toivoa isoja inspiraatioita + terveyttä kissoille :) Mukavaa maanantaita!
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Kenkiä - muttei mitä tahansa kalosseja!
Ennen
Jälkeen
Kengät - mikä ihana asia! Varsinkin saappaat, maiharit ja kaikki korkeavartiset ihanuudet <3 Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, liki kolmetoista vuotta palvelleet tohtorini menivät piloille suojalkapallossa, toinen ulkosauma alkoi irvottamaan päästäen vettä varpaille. Tästä kimmastuneena ja erittäin vastahakoisesti ( heti netissä kyyläämässä uusia tulokasehdokkaita...) jouduin hankkimaan uudet maiharit. Tarkoituksena oli alussa tilata polveen asti nousevat 20-reikäiset upeudet, mutta nämä kiiltävääkin kiiltävämmät, ripaus punkkia omaavat kauneudet pistivät sen verran kampoihin ettei ollut vaikeaa klikata niitä ostoskoriin ja odotella uusia tulokkaita kotio! Ja viime viikolla ne sitten saapuivat ja siitä asti olen niitä käynyt ihastelemassa tietyin väliajoin eteisen jakkaran päällä.
Mulle tulee aina uusia asioita hankkiessa pihuus alkaa käyttämään niitä. Kuten tässäkin tapauksessa. Kengät odottavat ilmiselvästi koeajoa syksyisillä kaupungin kujilla ja minä heikko ihminen pidättelen niitä nätissä ojennuksessa omassa eteisessä...ku ei raaski! Kauheaa ajatellakin että jonkin noinkin ihanan päälle pirskoutuisi kuravettä tai ne saisivat kylkeensä naarmuja, apua! Tänään aion kuitenkin ryhdistäytyä ja alkaa käyttäytymään kuin tosinainen - laitan uudet tulokkaat jalkaan ja suuntaan kohti kirpputoria satoi tai paistoin ( aurinko paistaa eikä sadepilviä näy). Alla vielä kuva komeista kirppislöydöistä parin viikon takaa - mitä rokkaavimmat kangastennarit pienillä varsilla ja suurehkoilla soljilla, hintaa 5e ja minä myyty! Makoisaa sunnuntaita.
Kengät - mikä ihana asia! Varsinkin saappaat, maiharit ja kaikki korkeavartiset ihanuudet <3 Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, liki kolmetoista vuotta palvelleet tohtorini menivät piloille suojalkapallossa, toinen ulkosauma alkoi irvottamaan päästäen vettä varpaille. Tästä kimmastuneena ja erittäin vastahakoisesti ( heti netissä kyyläämässä uusia tulokasehdokkaita...) jouduin hankkimaan uudet maiharit. Tarkoituksena oli alussa tilata polveen asti nousevat 20-reikäiset upeudet, mutta nämä kiiltävääkin kiiltävämmät, ripaus punkkia omaavat kauneudet pistivät sen verran kampoihin ettei ollut vaikeaa klikata niitä ostoskoriin ja odotella uusia tulokkaita kotio! Ja viime viikolla ne sitten saapuivat ja siitä asti olen niitä käynyt ihastelemassa tietyin väliajoin eteisen jakkaran päällä.
Mulle tulee aina uusia asioita hankkiessa pihuus alkaa käyttämään niitä. Kuten tässäkin tapauksessa. Kengät odottavat ilmiselvästi koeajoa syksyisillä kaupungin kujilla ja minä heikko ihminen pidättelen niitä nätissä ojennuksessa omassa eteisessä...ku ei raaski! Kauheaa ajatellakin että jonkin noinkin ihanan päälle pirskoutuisi kuravettä tai ne saisivat kylkeensä naarmuja, apua! Tänään aion kuitenkin ryhdistäytyä ja alkaa käyttäytymään kuin tosinainen - laitan uudet tulokkaat jalkaan ja suuntaan kohti kirpputoria satoi tai paistoin ( aurinko paistaa eikä sadepilviä näy). Alla vielä kuva komeista kirppislöydöistä parin viikon takaa - mitä rokkaavimmat kangastennarit pienillä varsilla ja suurehkoilla soljilla, hintaa 5e ja minä myyty! Makoisaa sunnuntaita.
perjantai 10. syyskuuta 2010
Uusi pää, parempi mieli!
Nyt on ikäkriisit ohitettu ja todisteena siitä kunnon rokkikukkotukka! Vihdoinkin sitä itteään eli niin minua. Olen rakastunut, uusi pää - parempi mieli! Enää ei ole paluuta entiseen, hyvästi pikkusievä rivitalolähiö tukka (sisäisesti olen edelleen piiloporvari pikkusievistelijä).
Ja yksi lasien kanssa, hyvin istuu vaikka hiukset lyhenikin :)
Mitä mainiointa viikonlopun alkua kaikille! Mää lähden uuden pehkon kera hinnoittelemaan tarpeettomaksi jääneitä tavaroita huomenna alkavaa kirpparipöytää varten. Moiskuli moi vaan!
torstai 9. syyskuuta 2010
NE
NE saapuivat tiistaina - silmälasini. Otin kahdet koska tarjous oli niin hyvä. Toiset ovat hieman tyylikkäämmät aikuisversiot, toiset hieman kasarimaiset, taiteilijamaiset. Toisista tykkään paljon enemmän, ette varmaan arvaa kummasta?
Mustat ja punaiset - ajattelin laajentaa väriskaalaani tuolla punaisella.
Silmät kuin lautaset ja linssien pinta heijastaa...pitäisikö hankkia piilolinssit? Voi elämä ja linssit!
Suojalkapalloa
Minä, jonka jokapäiväiseen ruokavalioon ei todellakaan kuulu juoksu, kävin pelaamassa viime sunnuntaina suojalkapalloa. Laji vei mennessään sekä kehon, mielen että yli 12 vuotta palvelleet maiharit. Hiki tuli ja koville otti, mutta oli myös sitäkin hauskempaa. Alun perin minun piti mennä ainoastaan huoltajaksi mutta innokkaiden pelaajien määrän jäädessä vähälle, päädyin itse pelaamaan maiharit ja farkut jalassa. Tein useamman maalin ( huom! omalle joukkueelleni ;O) ) ja sain palon, jotta ehkä ensi keväänä voisi kasata jonkin ö-luokan tiimin ja mennä potkimaan palloa ihan hyvän mielen vuoksi.
Kuvassa KooVeen Kohottarien pelaajia sekä minä ja pari muuta vierailevaa tähteä.
Maalivahti polvia myöten suossa eli kenttä oli suurimmalta osin TODELLA upottava ja raskas juoksuinen.
Juomatauko, Luojalle kiitos! Tässä vaiheessa väri kasvoilla oli suht kalpea, lopussa mentiin tummalla luumulla.
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Makupaloja
Jos ei ole maanantait helppoja niin tää tiistai on sitten jotain vielä vaikeampaa! Jos aamulla nousee väärällä jalalla sängystä, ei päivää pelasta mikään. Aurinko paistaa, linnut laulaa ja minä voisin ampua ne kaikki alas. Jottei nyt tartuteta tätä pahaa tuulta kaikkiin muihinkin, ajattelin heittää kehiin niitä kuvia joita eilen laittelin koneelle.
Yksityiskohta Minttua ja mansikoita - kaulakorusta, kierrätysmateriaaleista valmistettu ihanuus <3
Piparnikkeli - kaulakoru jossa pehmeitä pulleroita, ketjua ja helminauhaa, kaikki kierrätettyjä <3
VetoketjuRusetti <3
KarkkiKukka -hiuspanta , vanhaa pitsiä, vetoketjuja, lasihelmiä <3
Nelliina kirjoitti aiemmin blogissaan epäonnistuneista otoksista, siitä kuinka vaikeaa on joskus saada itsestä johtumattomista syistä kuvia onnistumaan. Alla otos yhdestä tekeleestäni sekä yli-innokkaasta apurista...
Onko teillä hyvä vai huono päivä, ehkä jotain siltä väliltä?
Nelliina kirjoitti aiemmin blogissaan epäonnistuneista otoksista, siitä kuinka vaikeaa on joskus saada itsestä johtumattomista syistä kuvia onnistumaan. Alla otos yhdestä tekeleestäni sekä yli-innokkaasta apurista...
Onko teillä hyvä vai huono päivä, ehkä jotain siltä väliltä?
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Maksettu mirri
Maanantait ovat yleensä minulle vaikeita. Sunnuntai iltana alkaa tuntumaan kylmä rinki persiin alla kaikista niistä tekemättömistä töistä ja asioista jotka pitää maanantaiksi tehdä (minä kun olen ihminen joka käsitän viikonlopun olevan vain itseä miellyttäviä asioita varten ). Maanantai on siis velvollisuuksien päivä. Tänään se on mennyt henkisesti kivuttomasti, fyysisesti hieman kipeämmin.
Rakastan tehdä koruja mutta niiden kuvaaminen, varsinkin se kuvien muokkaaminen, on jotain suoraan Saatanasta! Istua kökötän huonolla ryhdilläni epäergonomisen tietokonepöydän ääressä jännetuppitulehdusta uhmaten ja muokkaan epäkelpoja kuvia tekeleistäni, joiden pitäisi edustaa mitä mainiointa käsityötaitoani. Tämän jälkeen jatkan kököttämistä ja listaan tekeleeni kaupan puolelle kiroten korujen epäpukevaa asettelua ja kuvien huonoa laatua. Kiitoksena kaikesta tästä aherruksesta saan päänsäryn, likimain aina.
Tänään päivä on mennyt tähän saakka henkisesti kivuttomasti, fyysisesti hieman kipeämmin.Pakarat puuduksissa, käsi jäykkä, niskaa jomottaa. Toista se on pojilla.
Elämääni on kuulunut tähän mennessä 12.5 vuotta kaksi kissaa, veljekset, pojat. Hänksi ja Silmä ovat mitä mainioimmat karvaperseet 99% ajasta. Siitä 1 prosentista tulette varmasti kuulemaan vielä monta tarinaa. Tänään tässä koneella kyhjöttäessäni, poikien kynsimällä tuolilla istuessani, kissojani katsellessa, mietin jälleen kerran kuinka mukavaa olisi olla rakastettu, ylläpidetty, maksettu mirri! Alla olevin elkein minäkin kertoisin kuinka rankkaa on olla kissa.
Rakastan tehdä koruja mutta niiden kuvaaminen, varsinkin se kuvien muokkaaminen, on jotain suoraan Saatanasta! Istua kökötän huonolla ryhdilläni epäergonomisen tietokonepöydän ääressä jännetuppitulehdusta uhmaten ja muokkaan epäkelpoja kuvia tekeleistäni, joiden pitäisi edustaa mitä mainiointa käsityötaitoani. Tämän jälkeen jatkan kököttämistä ja listaan tekeleeni kaupan puolelle kiroten korujen epäpukevaa asettelua ja kuvien huonoa laatua. Kiitoksena kaikesta tästä aherruksesta saan päänsäryn, likimain aina.
Tänään päivä on mennyt tähän saakka henkisesti kivuttomasti, fyysisesti hieman kipeämmin.Pakarat puuduksissa, käsi jäykkä, niskaa jomottaa. Toista se on pojilla.
Elämääni on kuulunut tähän mennessä 12.5 vuotta kaksi kissaa, veljekset, pojat. Hänksi ja Silmä ovat mitä mainioimmat karvaperseet 99% ajasta. Siitä 1 prosentista tulette varmasti kuulemaan vielä monta tarinaa. Tänään tässä koneella kyhjöttäessäni, poikien kynsimällä tuolilla istuessani, kissojani katsellessa, mietin jälleen kerran kuinka mukavaa olisi olla rakastettu, ylläpidetty, maksettu mirri! Alla olevin elkein minäkin kertoisin kuinka rankkaa on olla kissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)