Ikaalinen ja minä

Se on moro toooodella pitkästä aikaa!!!

Paljon on taas kerennyt tapahtua viimeisimmän postauksen jälkeen, enkä käy asioita sen kummemmin selittelemään. Sen voin sanoa että paikkakunta on jälleen kerran vaihtunut, eli muutimme kesäkuun alussa tänne Ikaalisiin mun koulunkäynnin takia. Eipähän tarvitse enää istua 2,5 tuntia päivässä bussissa, saa asua rivitalossa jossa on oma sauna & patio + kouluun on ihanan helppo ja nopea mennä. Koulussa tässä olen ollutkin, vaikka mulla onkin hyvin paljon hyväksilukuja edellisten opintojen myötä. Täytyy sanoa, että Ikata on niistä lukuisista kouluista joissa olen ollut, ehdottomasti kivoin paikka opiskella. Asiaan toki vaikuttaa oman alan löytyminen, mutta muutoinkin koulussa on hieno yhteishenki, upeat puitteet erilaisten materiaalien ja tekniikoiden kokeilemiseen sekä mukavat opettajat. Ensimmäistä kertaa elämässäni olenkin siis mennyt ja ollut koulussa, vaikkei mulla lukujärjestyksen mukaan tunteja olekaan. Olen intoutunut kokeilemaan kaikkea uutta linopainamisesta keramiiikkaan. Keramiikkaa rakastan ja toivottavasti pääsen sitä pian taas tekemään enemmän ja ajan kanssa.
Tällä hetkellä kiirettä pitää ensimmäisen näyttötyöni kanssa. Näyttötyöni aiheena on Tuunaa tuolisi- ideoita vanhojen tuolien uudistamiseen.  Saimme koululle kyselyn Suomen Kädentaidot messujen järjestäjiltä, jotka etsivät esiintyjiä ja tekijöitä Tampereen Messukeskuksessa pidettyihin Kädentaidot-messujen Idealavalle. Aiheita oli erilaisia, ja korujen tekoakin olisi ollut tarjolla. Nykyään kun olen rohkaistunut kokeilemaan uusia asioita, valitsin itselleni aiheeksi tuon Tuunaa tuolisi-idean. Hankin erilaisia tuoleja, jotka tuunasin monella eri tavalla. Pidin sunnuntaina 16.11.2014 vajaan puolen tunnin esittelyn näistä tuunaamistani tuoleista, joiden avulla pyrin antamaan katsojille & kuulijoille uusia ideoita vanhojen istuinten tuunaamiseen.  Minulla oli haastattelijana lavalla kaikkien virkkureiden tuntema Virpi Siira. Siellä sitä siis oltiin kuuluisuuksien kera messuilla esittelemässä omia tuotoksia.
 Kokemus oli todella mukava ja haluaisin ehdottomasti tehdä lisää tuollaisia esiintymisjuttuja.

Tällä hetkellä teen näyttötyöni kirjallista osiota suurella vaihteella, sillä sen pitää olla palautettuna opettajalle ensi maanantaina 1.12, koska itse näyttötutkintoni on tiistaina 2.12. Pitäkää siis peukkuja ja toivotaan että kaikki menisi putkeen. Tässä kuvina pieni osa siitä mitä tässä on tullut tehtyä ja ajateltua viime postauksen jälkeen.

Koruja kesämyyntiin VillaRoosaan

Kesäopintojeni värjäys osiota

Mosaiikkityö ennen saumaamista

Erilaisempi mosaiikkityö, vielä mietin millä saumaisin...

Kortteja uuden Lastensairaalan hyväksi

Ovikyltti kaverille, jotka hankkivat itselleen omakotitalon

Kaverin Miisa-prinsessalle ovikyltti

Keramiikkaa, seinäreliefi

Keramiikkaa, tyttönen

Keramiikkaa, Pöllö-kulho

Purkkeja...

Lisää purkkeja :)

Sikin sokin ja heikun keikun

Elämä ja pää tuntuu olevan yhtä sekaisin kuin työpöytäkin. Onneksi näiden kaikkien joukkoon mahtuu mukavia pieniä asioita ja esineitä, sekä muutama valmis ja onnistunut tuotoskin. Kevät tekee tuloaan ja saa varmasti suurimman osan kansalaisista iloisemmalle ja energisemmälle tuulelle, niin minutkin. Tällä viikolla on paljon odotettavaa, joten keväisen kevytmielistä alkavaa viikkoa kaikelle kansalle!

Valokuvauksen perusteet

Hiljaista on ollut kuin huopatossutehtaalla konsanaan. Hänksin kuoleman jälkeen koneella istumisesta, kuvaamisesta, kuvien muokkaamisesta, blogistelusta ja korustelusta on hävinnyt pieninkin kipinä. Luopumisen tuska kuihdutti tekemiset minimiin eikä kuukauden kipeänä olokaan auttanut asiaa.
Kameraan minut pakotti tarttumaan koulussa alkanut Valokuvauksen perusteet-kurssi. Kuvaamisen aloittamista auttoi kovasti se, että jokainen meistä sai koululta kurssin ajaksi käyttöönsä Canon EOS 450D-kamerat. Kurssi on vielä kesken, kameran toimintojen opettelu alkutekijöissään mutta into kuvaamista kohtaan sen sijaan orastavan innostava. Kuvien muokkauksesta en suostu edes puhumaan.
Alkuviikosta meillä oli studiokuvaukset. Kuvasimme erilaisia tehtävän antoja noudattaen SalSaDesignin koruja ja muutama kuva joukossa on kotona otettuja kokeiluja. Studiokuvaus oli haastavaa ja aikaa vievää puuhaa. Kuvista tuli upeita ja mahdollisuudet kameran asetusten + valaistuksen kanssa ovat rajattomat.

Kyllä koulunkäynti on mukavaa!

Onnea Marjukka ja Nenna!

Viime päivät ovat olleet super kiireisiä koulutehtäviä tehdessä ja tulevaa muuttoa valmistellessa. Tänään sain harvinaisen mieluisia vieraita omasta siskostani ja kummilapsestani. Briljantti kummilapseni toimi onnettarena arpoessamme voittajat viime viikolla alkaneeseen arvontaan.
Korvakorujen osalta onni suosi Marjukkaa ja sormuksen osalta Nennaa. Onnittelut molemmille voittajille ja lämmin kiitos teille kaikille osallistujille! Laittatteko Marjukka ja Nenna sähköpostia tulemaan osoitteeseen salla@salsadesign.fi niin pääsen laittamaan palkinnot postiin :)

Ihanaa torstaita teille kaikille! Me lähdemme joukolla haistelemaan tulevan asuinpaikkamme kulmia ja Ikean valikoimaa kaivelemaan!

Arvaa mitä? Arvonta!

Kuten eilen lupasin, laitan käyntiin arvonnan jossa voit voittaa joko allekirjoittaneen tekemät korvakorut (kierrätystä tottakai) tai sormuksen. Arvontaan osallistut kertomalla tämän kirjoituksen kommenttilootaan miten eksyit blogiini, muista laittaa nimimerkki! Arvonta sulkeutuu tiistaina 18.10.2011 klo 23.59.

Palkintoina arvotaan erikseen siis korvakorut ja sormus. Korvakorut ovat valmistettu vanhan, rikki menneen tuikkulyhdyn koristeita, koukut ovat nikkelittömät. Sormuksessa on vanhasta lakanakankaasta valmistettu ruusu ja koko on säädettävä. Sormus on nikkelitöntä metallia.

Onnea arvontaan ja lämpimästi tervetuloa kaikki uudet lukijat ja kiitos kaikille jo mukana oleville!!!

Nevermind what they say about you

Täällä ollaan ja tunteet tuuletettu eilisestä oikein kunnolla. Välillä pitää kyllästyä niin jaksaa taas uudelleen innostua ;) Ulkona tuulee niin kovaa, että lähtee paikatkin hampaista eli juuri oiva hetki esitellä viime keskiviikkoista iltaa siellä Voicen Muotiviikoilla.

Mulla ei ollut mitään hajua miten moiseen tilaisuuteen pukeudutaan tai ylipäänsä millainen koko tilaisuus on. Sen tiesin että siellä on kaksi muotinäytöstä ja Anna Abreun esiintyminen. Koruntekijälle kaikkien tapahtumien ydin ja perusta on tietysti koru. Koruista innostuneena aloin toteuttamaan "jotain suurta, näyttävää, ei liian rokkia muttei liian nössöäkään"- kaulakorua joka sopisi koristamaan yksinkertaista mustaa paitaa. Päädyin tekemään Vallilan verhokankaan palasesta ruusukkeita, jotka sommittelin yhteen ompelemalla ja kruunaamalla komeuden niiteillä. Lopputulos oli onnistunut ja ensimmäinen kokeiluni ei jää varmastikaan viimeiseksi ruusukkeiden ja kankaan osalta. Kevyt ja erittäin miellyttävä kantaa, kun sitä vaan vielä oppisi käyttämään...

Kuvassa oleva asu päätyi päälleni tapahtumaan MUTTA ilman tuota korua. Lähtiessä mieli muuttui (mikä ylläri!)ja vaihdoin kaulakorun käsirauta-henkselikoruun, jonka olen jo aiemmin tehnyt ja josta on muodostunut luottokoruni. Nyt vain täytyy odotella tilaisuutta mihin laittaa tuo ruusukekoru tai sitten päädyn laittamaan sen SalSan sivuille myyntiin :) Asu oli juuri sopivanlainen tapahtumaan, joka oli kuin mikä tahansa messutapahtuma tuote-esittelijöineen ja maistiaisineen. Molemmat muotinäytökset olivat toki hienoja ja tykkäsin kovasti 60-70 lukulaisista vivahteista väreissä ja muodoissa. Upeita kuvia näytöksistä löytyy täältä KLIK!

Osallistuimme Kiiran kanssa Tyylikoulu WorkShoppiin tekemällä kollaasit vanhoista Olivian lehdistä annettujen aiheiden puitteissa. Ohjeissa neuvottiin repimään kuvat, minä vastarannankiiskenä leikkasin kuvat. Lopputulos oli tekijänsä näköinen. Himoitsemistani asusteista löytyi mm. knalli, jolloista olen himoinnut itselleni jo hyvän tovin. En tiedä mistä sitä kannattaisi etsiä ja enkä varsinkaan tiedä mistä sellaisen löytäisi huokealla hinnalla, vinkkejä otetaan vastaan!

Ilta oli loppujen lopuksi mukava (kiitos mukavalle seuralaiselleni Kiiralle) ja oli hienoa päästä näkemään kauniita asuja ja malleja lähietäisyydeltä. Anna Abreu oli myöskin livenä huomattavasti parempi laulaja + vieläkin pienempi ja sirompi kuin olin odottanut. Voisin mennä Muotiviikoille toistekin vaikkei tilaisuus niin spessu ollutkaan kuin luulin, kokeilemalla oppii ja ennakkoluulottomalla asenteella pääsee pitkälle :)

Muodikasta maanantaita ja älkää välittäkö mitä muut teistä ajattelevat!

PS. Laitetaan huomenna jotain kivaa arvontaa pystyyn kun on lukijatkin lisääntyneet ja uusi viikko alkanut.

Kaksi päivää takana, kaksi edessä

Pari päivää koulua takana ja olen jopa selvinnyt julkisista kulkuneuvoista oikeata reittiä pääkallopaikalle ja takaisin, iso juttu minulle! Koulussa oleminen tuntuu erilaiselta kuin ennen, en osaa sanoa millä tavalla, mutta jotain eroa entisiin fiiliksiin on ilmassa. Mitään ihmeellistä koulussa ei ole vielä ollut, olemme tutustuneet kaikenkarvaiseen joukkoomme, tänään vuorossa kielitasotestit ja ensi viikosta alkaen kolme viikkoa etiäpäin käymme läpi kuvankäsittelyä Photoshopin avulla. Voin jo tuntea verenpaineen nousun ja kylmän hien otsallani. Tietotekniikka ja minä emme sovi yhteen. Ei huonoa ilman jotain hyvääkin, talvella meillä on kudonnan kurssi  ja kuulin että koulullamme on digitaalinen kankaanpainokone, jolla voi tulostaa kangasta omista kuvista! Alan heti säästämään pieniä pennosiani, sillä metri maksaa kuulemma toistasataa euroa. Hyvää kannattaa odottaa!

Eilen tein ihastuttavalle tuttavalleni Kotirouva korviksia. Saa nähdä mitkä rouvat kelpuutetaan palvelukseen ja mitkä jäävät odottamaan ottajaansa. En usko että pitkään joutuvat yksin pyörimään, ovathan nämä rouvat niin eleganttia sorttia.

Carpe diem

Menneisiin neljään kuukauteen on mahtunut muutto ja paikkakunnan vaihto, uuteen kotiin ja kotiseutuun tutustumista, mustasta vaaleaksi ja takaisin- muuttuminen, keväästä alkusyksyyn siirtyminen, uusien tuulien haisteleminen koru-kuin opiskelusaralla, kummilapsen ensimmäinen pitkäaikainen poissaolo ulkomailla sekä elämäni ilon ja valon menetys.

Paljon on mahtunut pieneen aikaan, paljon on tapahtunut pienessä ajassa. Aika kuluu, hetket rientää, pitää vain yrittää olla mukana joka hetkessä.

Tartu hetkeen!