Printit tulloo!

Tuon meidän luokan myyntinäyttelyn ja koko koulun ajan olen koko ajan enemmän suuntautunut ja kiinnostunut piirtämisestä. Olisi kiva oppia kuvankäsittelyt kunnolla ja päästä kokeilemaan luovuutta mm.Photoshopin avulla.
Myyntinäyttelyyn tekemäni uniikkiteos toimi pohjana näille printeille joita nyt esittelen koko kansalle. Tuo uniikkiteoksenihan on käsin tusseilla piirretty ja akvarelleilla maalattu. Otin tuon tussipiirroksen pohjaksi ennen maalaamista akvarelleilla, ja muokkasin siitä nuo printit fotarin avulla. Itse olin näihin tyytyväinen, vaikka monen mielestä ovatkin ehkä turhan synkkiä.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja alkaa miettimään josko sitä rupeaisi painattamaan kortteja ja julisteita ihan myyntiin saakka :)

Mars matkaan kohti myyntinäyttelyä!

Avajaiset ovat ohi ja ihmisiä kävi mukavasti. Toivottavasti tasainen kävijöiden määrä jatkuu ja saadaan näyttely kunnialla vedettyä loppuun saakka. Upeita tuotoksia ollaan tehty koko luokan voimin ja myyntitilasta muodostui lempeä luovuuden pesä. Tervetuloa siis katsomaan uniikkitöitä ja tekemään löytöjä piensarjatöistä.

Don´t put dirt on my grave just yet!

Tästä se lähtee, meidän luokan myyntinäyttelyn uniikkityöni viimeistely. Olen piirtänyt kuvan itse, omin pikkukätösin tusseilla ja maalannut sen akvarelleilla. Se miten tämä työ viimeistellään, tulette näkemään näyttelyssä. Tervetuloa mukaan!

Don´t put dirt on my grave just yet - piirros kanvaasille tusseilla ja akvarelleilla, Salla Salonen 2015.

Luovuuden monet muodot

Se on näytille menoa nyt sitten!
Meidän ohjaustoiminnan luokka järjestää myyntinäyttelyn Tampereen Koskikeskuksen kolmannessa kerroksessa 14-18.2.2015. Tervetuloa tutkailemaan meidän luokkalaisten uniikkeja töitä, sekä sarjatyönä valmistettuja myytäviä ihanuuksia. Tuotteita ja uniikkitöitä on laidasta laitaan, löytyy mm.keramiikkaa, pronssivalua, lasitöitä, virkkuutöitä, tekstiiliä, piirroksia jne. Paikan päällä voit myös tehdä itsellesi heijastinrintanapin ja osallistua persoonallisen vieraskirjan tekoon.
                                                                  Tervetuloa mukaan!

Ikaalinen ja minä

Se on moro toooodella pitkästä aikaa!!!

Paljon on taas kerennyt tapahtua viimeisimmän postauksen jälkeen, enkä käy asioita sen kummemmin selittelemään. Sen voin sanoa että paikkakunta on jälleen kerran vaihtunut, eli muutimme kesäkuun alussa tänne Ikaalisiin mun koulunkäynnin takia. Eipähän tarvitse enää istua 2,5 tuntia päivässä bussissa, saa asua rivitalossa jossa on oma sauna & patio + kouluun on ihanan helppo ja nopea mennä. Koulussa tässä olen ollutkin, vaikka mulla onkin hyvin paljon hyväksilukuja edellisten opintojen myötä. Täytyy sanoa, että Ikata on niistä lukuisista kouluista joissa olen ollut, ehdottomasti kivoin paikka opiskella. Asiaan toki vaikuttaa oman alan löytyminen, mutta muutoinkin koulussa on hieno yhteishenki, upeat puitteet erilaisten materiaalien ja tekniikoiden kokeilemiseen sekä mukavat opettajat. Ensimmäistä kertaa elämässäni olenkin siis mennyt ja ollut koulussa, vaikkei mulla lukujärjestyksen mukaan tunteja olekaan. Olen intoutunut kokeilemaan kaikkea uutta linopainamisesta keramiiikkaan. Keramiikkaa rakastan ja toivottavasti pääsen sitä pian taas tekemään enemmän ja ajan kanssa.
Tällä hetkellä kiirettä pitää ensimmäisen näyttötyöni kanssa. Näyttötyöni aiheena on Tuunaa tuolisi- ideoita vanhojen tuolien uudistamiseen.  Saimme koululle kyselyn Suomen Kädentaidot messujen järjestäjiltä, jotka etsivät esiintyjiä ja tekijöitä Tampereen Messukeskuksessa pidettyihin Kädentaidot-messujen Idealavalle. Aiheita oli erilaisia, ja korujen tekoakin olisi ollut tarjolla. Nykyään kun olen rohkaistunut kokeilemaan uusia asioita, valitsin itselleni aiheeksi tuon Tuunaa tuolisi-idean. Hankin erilaisia tuoleja, jotka tuunasin monella eri tavalla. Pidin sunnuntaina 16.11.2014 vajaan puolen tunnin esittelyn näistä tuunaamistani tuoleista, joiden avulla pyrin antamaan katsojille & kuulijoille uusia ideoita vanhojen istuinten tuunaamiseen.  Minulla oli haastattelijana lavalla kaikkien virkkureiden tuntema Virpi Siira. Siellä sitä siis oltiin kuuluisuuksien kera messuilla esittelemässä omia tuotoksia.
 Kokemus oli todella mukava ja haluaisin ehdottomasti tehdä lisää tuollaisia esiintymisjuttuja.

Tällä hetkellä teen näyttötyöni kirjallista osiota suurella vaihteella, sillä sen pitää olla palautettuna opettajalle ensi maanantaina 1.12, koska itse näyttötutkintoni on tiistaina 2.12. Pitäkää siis peukkuja ja toivotaan että kaikki menisi putkeen. Tässä kuvina pieni osa siitä mitä tässä on tullut tehtyä ja ajateltua viime postauksen jälkeen.

Koruja kesämyyntiin VillaRoosaan

Kesäopintojeni värjäys osiota

Mosaiikkityö ennen saumaamista

Erilaisempi mosaiikkityö, vielä mietin millä saumaisin...

Kortteja uuden Lastensairaalan hyväksi

Ovikyltti kaverille, jotka hankkivat itselleen omakotitalon

Kaverin Miisa-prinsessalle ovikyltti

Keramiikkaa, seinäreliefi

Keramiikkaa, tyttönen

Keramiikkaa, Pöllö-kulho

Purkkeja...

Lisää purkkeja :)

Hurahdin huovutukseen!

Se o moro ja hurlumhei sillä mulla alkoi tänään hiihtoloma! Se tuleekin todella tarpeeseen, sillä koko viikko ollaan koulussa huovutettu erilaisin menetelmin ja tänään saatiin kaikki kolme pakollista työtä tehtyä, sekä esiteltyä.
En ole koskaan ennen kokeillut minkäänlaista huovuttamista, vaan olen suoraan sanoen vältellyt sitä. Luulin homman olevan tylsää ja erityisen vaikeaa. En ole myöskään koskaan tykännyt huovutetuista hatuista, tossuista, kintaista tms. Mielestäni ne ovat jotenkin kaikki samanlaisia, perinteisiä, liian hippimäisiä ja tylsiäkin. Lähtöasetelmat olivat siis nätisti sanottuna nihkeät. Vaan eipä ole enää - mää rakastuin koko touhuun!
 Ekana työnä kokeiltiin tasohuovutusta märkähuovutuksella. Tein seinätekstiilin/istuinalusen josta ei ole vielä kuvaa jaettavaksi. Homma oli fyysistä ja aikaa vievää, lopputulos kuitenkin palkitsi ahertamisen. Toisena työnä piti tehdä kaavahuovutusta muotin avulla. Itse valitsin tehtäväkseni Pöllin- monitoimikorin jota aion käyttää kukkaruukun suojuksena. Viimeistelyt tähän Pölliin tein neulahuovuttamalla, itse työ tehtiin muutoin jälleen märkähuovuttamalla eli hinkkaamalla vimmatusti veden ja saippuan kera kämmenet kirjaimellisesti verillä! Lopputulos on parempi kuin uskalsin koskaan edes toivoa, ja ihan minun näköiseni tuotos.
Kolmantena työnä piti tehdä muotoonhuovutus eli huovuttaa halutun kappaleen päälle. Itse tein Tyttöni vartalon kehikon piipunrasseista jotka päällystin villalangalla. Sen jälkeen sukkahousun avustuksella huovutin vartalon. Hiukset, mekon, laukun, kengät, silmät ja suun tein neulahuovuttamalla. Pitkähermoisten (eli ei minunlaisteni) hommaa, joten  lopputulos tähän nähden kohtuullisen onnistunut.

Kaikista ennakkoasenteista huolimatta huomasin huovuttamisen sopivan itselleni. Koin muotojen aikaansaamisen helpoksi ja vapauttavaksi. Oli kiva vaan läträillä menemään, lisäillä juttuja jälkeenkin päin neulahuovuttamalla ja antaa ns.flown viedä. Ylipäätään tein kaikki nämä kolme työtä vailla huolen häivää ja avoimesti kokeilumielellä. Opin jälleen että aina kannattaisi olla avoimin mielin uusia kokemuksia kohtaan, koskaan kun ei voi tietää mistä se onni kumpuaa tai taito löytyy!

Pahoittelut huonosta kuvan laadusta ja poltetuista väreistä, kännykameralla otettu. Myöhemmin tulossa parempia kuvia.

Kankaanpainantaa

Koulussa menossa Kankaanpainanta-kurssi. Hain isnpiraatiota netistä, alla muutamia löydöksiä. Me painetaan käsin valotetulla kaaviolla, yhdellä-kolmella eri värillä, vaikeaa minusta, saada aikaan siistiä ja jatkuvaa pintaa. Täytyy kokeilla omalla ajalla tuota leimasimella painamista, se vaikuttaa mukavan siistille ja simppelille tekniikalle tällaiselle keltanokalle :)

www.tekstiilienpinnankuviointi.pbworks.com

www.hownwhat.com

www.trolleyla.com

www.annastii.blogspot.com

Mestarillista

Jos voisin valita jonkin taidon jonka tahtoisin osata, olisi valintani piirtäminen. En ole koskaan voinut ymmärtää sitä jumalaista kykyä tallentaa asioita, esineitä ja ihmisiä valokuvamaisella tavalla. Siskoni ja briljantti kummilapseni omaavat tämän taidon ja elävän mallin piirustuskurssilla olen huomannut itseltäni tämän taidon puuttuvan lähes täysin. Näen valot ja varjot, mutten saa niitä kopioitua paperille. Olen myös huomannut, että taiteellisella alalla on todellakin taiteellisesti lahjakkaita ihmisiä. Minun pitäisi vaihtaa konttorihommiin. Masennus.

Tässä ote mestarilta. Joillakin sitä vain on ja löytyy, taitoa nimittäin.

Valokuvauksen perusteet

Hiljaista on ollut kuin huopatossutehtaalla konsanaan. Hänksin kuoleman jälkeen koneella istumisesta, kuvaamisesta, kuvien muokkaamisesta, blogistelusta ja korustelusta on hävinnyt pieninkin kipinä. Luopumisen tuska kuihdutti tekemiset minimiin eikä kuukauden kipeänä olokaan auttanut asiaa.
Kameraan minut pakotti tarttumaan koulussa alkanut Valokuvauksen perusteet-kurssi. Kuvaamisen aloittamista auttoi kovasti se, että jokainen meistä sai koululta kurssin ajaksi käyttöönsä Canon EOS 450D-kamerat. Kurssi on vielä kesken, kameran toimintojen opettelu alkutekijöissään mutta into kuvaamista kohtaan sen sijaan orastavan innostava. Kuvien muokkauksesta en suostu edes puhumaan.
Alkuviikosta meillä oli studiokuvaukset. Kuvasimme erilaisia tehtävän antoja noudattaen SalSaDesignin koruja ja muutama kuva joukossa on kotona otettuja kokeiluja. Studiokuvaus oli haastavaa ja aikaa vievää puuhaa. Kuvista tuli upeita ja mahdollisuudet kameran asetusten + valaistuksen kanssa ovat rajattomat.

Kyllä koulunkäynti on mukavaa!

Onnea Marjukka ja Nenna!

Viime päivät ovat olleet super kiireisiä koulutehtäviä tehdessä ja tulevaa muuttoa valmistellessa. Tänään sain harvinaisen mieluisia vieraita omasta siskostani ja kummilapsestani. Briljantti kummilapseni toimi onnettarena arpoessamme voittajat viime viikolla alkaneeseen arvontaan.
Korvakorujen osalta onni suosi Marjukkaa ja sormuksen osalta Nennaa. Onnittelut molemmille voittajille ja lämmin kiitos teille kaikille osallistujille! Laittatteko Marjukka ja Nenna sähköpostia tulemaan osoitteeseen salla@salsadesign.fi niin pääsen laittamaan palkinnot postiin :)

Ihanaa torstaita teille kaikille! Me lähdemme joukolla haistelemaan tulevan asuinpaikkamme kulmia ja Ikean valikoimaa kaivelemaan!

Vielä ehtii!

Vielä kerkiää osallistua arvontaan ellei ole jo osallistunut!!! Mene tänne ja seuraa ohjeita -> onnea arvontaan!
Minä lähden kouluun oppimaan lisää Ittenin väriympyrästä ja väriopista muutenkin. Ei ole minun tuotoksia ihan tätä tasoa:

Kuva täältä, sieltä löytyy myös muita upeita kuvia!

Värikästä päivää!

Syksyn säveliä

Aika vähän tulee nykyään käytyä kirppareilla. Suosikkini on aiemminkin mainostamani  Kaivarin Kanuuna josta löytyy laadukkaita vaatteita ja esineitä suht huokealla hinnalla. Viime viikonloppuna löysin sieltä itselleni ihanan pitsimäisen huivin neljällä eurolla. Valkoinen väri ei ole ihan mun juttu ja olenkin ajatellut huivin värjäämistä, ensin vain täytyisi päättää minkä väriseksi sen haluaisin...
Uusia korujakin olen silloin tällöin SalSaDesigniin tehnyt. Niitä ei näy vielä myynnissä sillä haudon niitä uusien nettisivujen aukaisuun asti mutta jälkimmäisestä kuvasta näkyy jo jotain pientä. Kuvat tummia syksyn hengessä.
Minä lähden kohta kiitämään kohti koulua ja värioppia. Yritän tosissani innostua aiheesta vaikka vaikeaa se onkin. Värikästä päivää teillekin ja muistakaa osallistua arvontaan!

Niitä näitä

Ikean PS MIKKEL

Kaj Franck-aiheisia kortteja Designmuseosta

Oikea: Pietari Posti 2011                  Vasen: Klaus Haapaniemi 2008

Akneleukainen Silmä, 13,9 v.

Lähiaikoina on tullut tehtyä vähänlaisesti hankintoja, koska  ei ole tullut käytyä oikein missään eikä tuo pussin pohjakaan niin kaukana näkymisestä ole, että olisi liiemmin voinut tuhlailla. Jotain pientä kuitenkin ja paljon uusia elämyksiä.
Ekoissa kahdessa kuvassa näkyvä nykyaikainen raanu on ostettu Ikean poistomyynnistä alle kympillä. Ihastelin sitä jo aikoinaan normaalihintaisena (79e) mutten olisi sitä koskaan silloin raaskinut ostaa. Jälleen voidaan siis todeta että hyvää kannatti odottaa. Raanut ovat intialaisten naisten käsintekemiä ja jokainen niistä on uniikki kappaleensa. Pitäähän sitä tulevalla tekstiilisuunnittelijalla olla ainakin yksi seinävaate kotonaan ;)

Viime viikolla tuli myös käytyä nauttimassa taiteesta, ensin Designmuseossa, sitten Kiasmassa. Designmuseo iski lähemmin vaikka Kaj Franckin näyttely henkilökohtaisesti olikin hieman pettymys. Museokaupasta tuli kuitenkin ostettua pari korttia joissa näkyy Franckin hienoja töitä retrossa hengessä. Kirpputorilta taas löytyi Klaus Haapaniemen Juhla Mokalle 2008 suunnittelema keräilypurkki. Kunto priima, hinta 7e. Hieman kirveli mutta esteetikon on vaikea kääntää selkänsä (tai kukkaronsa) kauniin esineen edessä. Nyt on pari tämän vuoden purnukalle.

Lopussa vielä hieman epäselvä kuva paikallaan pysymättömästä Silmästä. Silmälle ilmestyi noin kuukausi sitten patti leukaan, tai leuka siis oikeastaan niinkuin kasvoi. Pelättiin tietty pahinta mutta lääkäri totesi sen olevan märkäpaise. Epäili hampaiden juurien olevan huonossa jamassa ja määräsi antibiootteja ja uuden ajan. Antibiootit tepsivät ja patti kutistui. Uudella käynnillä oli alun perin tarkoitus ottaa röntgenit hampaista ja tehdä juurihoito mutta kattia kanssa! Lääkäri tutkaili leukaa uudestaan ja totesi Silmällä olevan - arvatkaa mikä - tattadadaaaa - AKNE! Lääkäri näytti kuvia kissoista joilla on aknea ja samanlainen pattihan sieltä löytyi kuin Silmällä. Hoidoksi puhdistus antiseptisella puhdistusaineella ja sively kortisonivoidetta aina kun näppyjä ilmestyy. Huojennus oli suuri ja epäusko diagnoosia kohtaan huvittunut. Itse olen aikoinaan kärsinyt pahasta aknesta ja syönyt siihen Roaccutania, nyt sitten se on periytynyt "äidiltä pojalle", jokseenkin uskomatonta!
Kerroimme myös lääkärille Silmän muuttumisesta Hänksin kuoleman jälkeen. Silmästä on tullut paljon iloisempi, sen kastriitti vaivat ovat vähentyneet, se on paljon aktiivisempi ja käyttäytyy kuin Hänksi konsanaan. Lääkäri kertoi että kissat eivät yleensä sure toisen poismenoa. Ne eivät ole laumaeläimiä vaan viihtyvät paremmin yksin. Lääkäri kertoi myös tutkimuksesta jossa oli todettu yhden kissan tarvitsevan itselleen noin 93 neliötä tilaa! Ajatelkaa, aika huimaa. Itse kun aikoinaan ajatteli että pojista on seuraa toisilleen, mutta niin ne kuulemma vaan viihtyvät paremmin yksin. Nyt kun on eron huomannut Silmässä, niin voin kyllä täysin allekirjoittaa tuon tutkimuksen ja väitteen.

Tällaistä täällä tällä kertaa. Huomaa että tekstiä tulisi enemmänkin. Syynä tähän puheripuliin on huomiset Tekstiiliopin kokeet joihin pitäisi tämä päivä päntätä. En olisi uskonut tekstiiliopinkaan olevan tuollaista kemiaa mitä se nyt tuntuu olevan.

Hulvatonta tiistaita teillekin!

Rakkaus riittää?

Kattia kanssa!

Ressiä pukkaa isolla vaihteella. Kuullaan ja nähdään kun homma hallinnassa ja asiat poikki + pinossa.

Kuva jostain Tattoo-sivulta..

Kaksi päivää takana, kaksi edessä

Pari päivää koulua takana ja olen jopa selvinnyt julkisista kulkuneuvoista oikeata reittiä pääkallopaikalle ja takaisin, iso juttu minulle! Koulussa oleminen tuntuu erilaiselta kuin ennen, en osaa sanoa millä tavalla, mutta jotain eroa entisiin fiiliksiin on ilmassa. Mitään ihmeellistä koulussa ei ole vielä ollut, olemme tutustuneet kaikenkarvaiseen joukkoomme, tänään vuorossa kielitasotestit ja ensi viikosta alkaen kolme viikkoa etiäpäin käymme läpi kuvankäsittelyä Photoshopin avulla. Voin jo tuntea verenpaineen nousun ja kylmän hien otsallani. Tietotekniikka ja minä emme sovi yhteen. Ei huonoa ilman jotain hyvääkin, talvella meillä on kudonnan kurssi  ja kuulin että koulullamme on digitaalinen kankaanpainokone, jolla voi tulostaa kangasta omista kuvista! Alan heti säästämään pieniä pennosiani, sillä metri maksaa kuulemma toistasataa euroa. Hyvää kannattaa odottaa!

Eilen tein ihastuttavalle tuttavalleni Kotirouva korviksia. Saa nähdä mitkä rouvat kelpuutetaan palvelukseen ja mitkä jäävät odottamaan ottajaansa. En usko että pitkään joutuvat yksin pyörimään, ovathan nämä rouvat niin eleganttia sorttia.