Kansio ja teipit fuusioituivat

Vanha kansio, liimaa, paperia, erilaisia teippejä + tarroja. Lapsellisen värikäs kansio ei oteta niin vakavasti- henkilölle.

Kukkaruukusta asiaa

Eilinen oli nihkeä päivä. Mistään ei tuntunut saavan otetta eikä mikään innostanut, kunnes löysin nämä...

Ostin ison laatikollisen vetoketjuja, vetoketjun vetimiä + neppareiden osia ennen muuttoa yhdeltä Tampereen kirpputorilta, kaverini soittaessa minulle vinkin moisesta aarteesta! Hintaa laatikolla oli 10e eli halavalla lähti! Olen myös keväästä lähtien miettinyt tapoja uudistaa vanhoja kukkaruukkuja. Osa on niin mieleisiä ettei niistä viitsi luopua, mutta jotain uutta niihin kaipaisi. Löydöstäni inspiroituneena pistin tuumasta toimeen!

Liimana käytin kakskomponenttia, 90 sekunnissa kuivuvaa liimaa. Nopeasti kuivuva on ehdottoman kätevää tuollaiseen kaltevaan pintaan liimattaessa. Ei tullut ihan piikkisuoraa rivistöä mutta kokonaisuus on onnistunut! Samasta laatikosta pengoin vanhan valokuvakehyksen koristeeksi nepparin/napin puolikkaita, liimasin ne samalla liimalla kehyksen reunaan ja tuloksena on vintagehenkinen kaunistus lipaston päälle.

Innostuin eilen tuunaamaan vanhan koulukansionkin uuteen uskoon, laitan siitä projektista kuvia myöhemmin :)

Tuunattavaa torstaita!

Carpe diem

Menneisiin neljään kuukauteen on mahtunut muutto ja paikkakunnan vaihto, uuteen kotiin ja kotiseutuun tutustumista, mustasta vaaleaksi ja takaisin- muuttuminen, keväästä alkusyksyyn siirtyminen, uusien tuulien haisteleminen koru-kuin opiskelusaralla, kummilapsen ensimmäinen pitkäaikainen poissaolo ulkomailla sekä elämäni ilon ja valon menetys.

Paljon on mahtunut pieneen aikaan, paljon on tapahtunut pienessä ajassa. Aika kuluu, hetket rientää, pitää vain yrittää olla mukana joka hetkessä.

Tartu hetkeen!

Toisten nurkissa ja nurkista

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, minulla on briljantti kummilapsi ja monilahjakas sisko. Kummilapseni omaa piinkovan tyylitajun, loistavan värisilmän ja kruunaamattoman kauneudentajun. Näitä kaikkia löytyy hänen ihanasta huoneestaan, johon allekirjoittanut Tätskykin olisi voinut jäädä majailemaan & nuuskimaan pitemmäksikin aikaa teinituulia.

Levynkannet koristavat seinää

Tyynyjä ei voi koskaan olla liikaa

Koristellut levyt kaapinovissa, muistitaulu täynnä elettyä elämää

Teinin maalaama muotokuva Hänksistä <3

Sisareni taas on kadehdittavan taitava käsistään veitsenterävän päänsä lisäksi. Häneltä onnistuu neulominen, virkkaaminen, maalaaminen, piirtäminen, ompelu, askartelu, sielunhoito sekä erehtymätön vainu kotimaista designia kohtaan. Tästä todisteena otin kuvia hänen uusimmasta löydöstään, vanhasta Iskun tuotantoa olevasta kirjahyllystä johon rakastuin samantien. Olisin halunnut raahata hyllyn mukanani junassa omiin nurkkiini, mutta vastarinta oli sen verran kovaa jotta jätän yrityksen yhteen kertaan ja tyydyn tuijottelemaan omaa Ikean kierrätyshyllykköäni hieman katkeruutta haiskahtaen...

Minulle, tämä, kiitos.

Eteinen johon on mukava tulla!

Sisareni maalaus, me likes!

Naistenhuone

Välillä tekee hyvää käydä haistelemassa muitakin kuin omia nurkkia. Mukaan lähti roimasti hyvää mieltä, uusia ideoita ja kassitolkulla edullisia löytöjä. Ainoa mikä jäi uupumaan oli eräs kirjahylly...

Junassa on hauska matkustaa!

Täällä ollaan, palattuna kaukomailta tai ainakin itäisestä- suomesta. Reissu meni hyvin ja lähes kivuttomasti. Asiaa auttoi kovasti Pendolinon mahdollistama lyhyin mahdollinen matkustusaika sekä businesluokka. Otin tarjouksesta vaarin  ja matkustin  mennen tullen junan businesluokassa VR:n tarjotessa 31.7.2011 saakka businesluokassa matkustaessa -25%  junalipun hinnasta, lisähintaa yhteen suuntaan kertyi normaalilipun hintaan verrattuna 9-11e. Vaunusta löytyi ensiluokkainen ilmastointi, ilmaista kahvia, teetä, vettä sekä keksiä + päivän lehdet, mennessä ISO plussa oli olla ainoana matkustajana koko vaunussa! Poistullessa koko juna + businesluokka oli ääriään myöten täynnä mikä oli koko matkan ainoa miinus hellettä lukuunottamatta.

Ihanan autiota!

Sipseillä ja silmäpusseilla on jotain tekemistä keskenään

Matka-asuna kirpparilta kesän alussa löytämäni ihanat Michael Korsin leggarit ja jo aikaa nähneet Naturalistat.

Reissussa on kiva olla mutta kotia on aina vielä kivempi tulla! Huomenna laitan kuvia tulemaan briljantin kummilapseni stylestä teinihuoneesta ja monilahjakkaan siskoni inspiroivasta sisustuksesta + muutamista hänen taideteoksistaan.

Syntisen hyvää sunnuntaita!

Rakkautta ja piikkilankaa

Maailmanmenon jyllätessä omalla voimallaan, olen koittanut keskittyä oman pienen maailmani tekemisiin. Todella pitkän korutauon jälkeen sain tehtyä äidilleni hänen pyynnöstään, vihdoin punaisen vetoketjukukkasen josta huomaa, että pitkä tauko on tehnyt terää. Tykkään kukasta ihan älyttömästi, siitä tuli tarpeeksi iso ja muhkea äitini rintapieleen sopivaksi.

Olen myös jatkanut vanhojen metallikippojen kimpussa sekä tehnyt muutamia muitakin koruja Hänksin ja Silmän valvovien silmien alla...

Lopuksi vielä retee kirpparilöytö (niitä tulee tehtyä nykyään huomattavasti vähemmän kuin ennen), piikkilankaa jäljittelevä hopeoitu jämäkkä rannekoru eurolla, tykkään!

Vähemmän helteistä (saahan sitä toivoa...) viikkoa toverit. Mie lähden Siperiaan (= Joensuuhun) viikoksi, palataan ja ollaan kuulolla!

Yksi 27-vuotias lisää

Jälleen yksi 27-vuotias liian nuorena poisnukkunut lahjakkuus. Tämä vuosi on ollut henkilökohtaisesti sekä maailmanlaajuisesti vaikea ja dramaattinen vuosi. Odotan uutta vuotta enemmän kuin koskaan.