Nevermind what they say about you

Täällä ollaan ja tunteet tuuletettu eilisestä oikein kunnolla. Välillä pitää kyllästyä niin jaksaa taas uudelleen innostua ;) Ulkona tuulee niin kovaa, että lähtee paikatkin hampaista eli juuri oiva hetki esitellä viime keskiviikkoista iltaa siellä Voicen Muotiviikoilla.

Mulla ei ollut mitään hajua miten moiseen tilaisuuteen pukeudutaan tai ylipäänsä millainen koko tilaisuus on. Sen tiesin että siellä on kaksi muotinäytöstä ja Anna Abreun esiintyminen. Koruntekijälle kaikkien tapahtumien ydin ja perusta on tietysti koru. Koruista innostuneena aloin toteuttamaan "jotain suurta, näyttävää, ei liian rokkia muttei liian nössöäkään"- kaulakorua joka sopisi koristamaan yksinkertaista mustaa paitaa. Päädyin tekemään Vallilan verhokankaan palasesta ruusukkeita, jotka sommittelin yhteen ompelemalla ja kruunaamalla komeuden niiteillä. Lopputulos oli onnistunut ja ensimmäinen kokeiluni ei jää varmastikaan viimeiseksi ruusukkeiden ja kankaan osalta. Kevyt ja erittäin miellyttävä kantaa, kun sitä vaan vielä oppisi käyttämään...

Kuvassa oleva asu päätyi päälleni tapahtumaan MUTTA ilman tuota korua. Lähtiessä mieli muuttui (mikä ylläri!)ja vaihdoin kaulakorun käsirauta-henkselikoruun, jonka olen jo aiemmin tehnyt ja josta on muodostunut luottokoruni. Nyt vain täytyy odotella tilaisuutta mihin laittaa tuo ruusukekoru tai sitten päädyn laittamaan sen SalSan sivuille myyntiin :) Asu oli juuri sopivanlainen tapahtumaan, joka oli kuin mikä tahansa messutapahtuma tuote-esittelijöineen ja maistiaisineen. Molemmat muotinäytökset olivat toki hienoja ja tykkäsin kovasti 60-70 lukulaisista vivahteista väreissä ja muodoissa. Upeita kuvia näytöksistä löytyy täältä KLIK!

Osallistuimme Kiiran kanssa Tyylikoulu WorkShoppiin tekemällä kollaasit vanhoista Olivian lehdistä annettujen aiheiden puitteissa. Ohjeissa neuvottiin repimään kuvat, minä vastarannankiiskenä leikkasin kuvat. Lopputulos oli tekijänsä näköinen. Himoitsemistani asusteista löytyi mm. knalli, jolloista olen himoinnut itselleni jo hyvän tovin. En tiedä mistä sitä kannattaisi etsiä ja enkä varsinkaan tiedä mistä sellaisen löytäisi huokealla hinnalla, vinkkejä otetaan vastaan!

Ilta oli loppujen lopuksi mukava (kiitos mukavalle seuralaiselleni Kiiralle) ja oli hienoa päästä näkemään kauniita asuja ja malleja lähietäisyydeltä. Anna Abreu oli myöskin livenä huomattavasti parempi laulaja + vieläkin pienempi ja sirompi kuin olin odottanut. Voisin mennä Muotiviikoille toistekin vaikkei tilaisuus niin spessu ollutkaan kuin luulin, kokeilemalla oppii ja ennakkoluulottomalla asenteella pääsee pitkälle :)

Muodikasta maanantaita ja älkää välittäkö mitä muut teistä ajattelevat!

PS. Laitetaan huomenna jotain kivaa arvontaa pystyyn kun on lukijatkin lisääntyneet ja uusi viikko alkanut.

One day in fashion you´re in and the next day you´re out...

Mä oon ihan out, kirjaimellisesti. Olen siis ulkoillut ja viettänyt kovasti aikaa poissa koneelta. Ei ole vain huvittanut, ei ole kiinnostanut pätkääkään mitä kenenkin blogistin pikkuelämään kuuluu tai ketkä kaikki kaksituhatta saman maun omaavaa ihmistä on hankkinut juuri samanlaisia sisustuselementtejä koteihinsa, piste! Kateellinen? En. Ärsyyntynyt? Kyllä. Kyllästynyt? Todellakin. Huomenna olen varmasti taas jo kovasti mukana menossa ja ahmin intopinkeänä kaikki blogit läpi.  Siihen asti jatkan tämän ärsyyntymiseni kasvatusta lukemalla (=selailemalla koska ei niissä ole mitään luettavaa) samaa toistavia trendikkäitä sisustuslehtiä joiden grafiikka ja sisältö ovat yhtä yksinkertaisia kuin niiden lukijatkin.

camandospawn.com

VOICEN Muotiviikko ja MINÄ!

Trallalalaaaaaaa, nyt naurattaaaaa!!! Voitin liput Thing for the bling- blogin arvonnassa Voicen Muotiviikoille Kappelitehtaalle keskiviikkona 5.10.2011- MINÄ, onnenmyyrä! Pääsen elämäni ensimmäiseen kunnon muotinäytökseen joten täytyy alkaa miettimään mitä sitä laittaisi päälle. Mamma mia, tää on mahtavaa!

Soita minulle Billy

Tänään vuorossa tällaista:

" Heini Junkkaalan Teatteri Jurkalle kirjoittama näytelmä Soita minulle Billy perustuu amerikkalaisen jazzmuusikon Billy Tiptonin (1914 - 1989) elämään. Billy kasvoi lapsuutensa ja nuoruutensa Dorothyna, mutta 19-vuotiaana hän puki päälleen miesten puvun ja eli siitä asti miehenä. Hänestä tuli pidetty jazzmuusikko, jolla oli useita kauniita naisystäviä. Billy Tiptonin kuolema oli amerikkalaisille suuri järkytys.

Soita minulle Billy on näytelmä miehestä, jolle salaisuus antoi kaiken, mutta jolta salaisuus myös vei kaiken.

Rooleissa nähdään Minna Haapkylä, Joanna Haartti ja Carl-Kristian Rundman.

Ohjaus - Heini Junkkaala
Lavastus ja puvustus - Kaisa Rasila
Äänisuunnittelu - Antti Mäkelä
Valosuunnittelu - Anna Pöllänen "

Teksti ja kuva Teatteri Jurkka


Teatteri Jurkkaan siis matka käy, soitellaan!

Nappikäätyjä

Pitäkää hatuistanne kiinni, se on valmis! Sain kuin sainkin vihdoin valmiiksi varmaan kaksi kuukautta pyöritelleeni tilaustyön. Asiakkaan toiveena oli saada mustista & hopean värisistä napeista ja hopealangasta tehty kääty. Olen ennenkin tehnyt Nappikäätyjä mutta nyt kipinät eivät vain lennelleet samaan tahtiin kuin ennen.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy jo aiemminkin näyttämäni kuva ensimmäisistä ehdotuksista. Asiakas oli ihan tyytyväinen tuohon ekan kuvan koristeellisempaan versioon. Tutkailtuamme sitä tarkemmin, tulimme molemmat kuitenkin siihen tulokseen että jotain se vielä kaipaisi. Lisäsin runsaasti lisää nappeja ja hopealankaa ja tein vielä yhden, hieman retromaisen version ehdotelmaksi. Ihastuin itse kovin tuohon retromalliin ja asiakas valitsi sen loppujen lopuksi itselleen. Nyt on kevyt ja hyvä olo kun on edes yksi työ saatettu päätökseen. Työpöytä tosin näyttää tällä hetkellä vieläkin sotkuisemmalta kuin tuossa kuvassa,eikä näin ollen saa inspiraatioitani liikkeelle. Olen vältellyt sen siivoamista viimeiseen saakka mutta tänään on varmaan pakko taipua painostuksen alla.

Wish me good luck!

Niitä näitä

Ikean PS MIKKEL

Kaj Franck-aiheisia kortteja Designmuseosta

Oikea: Pietari Posti 2011                  Vasen: Klaus Haapaniemi 2008

Akneleukainen Silmä, 13,9 v.

Lähiaikoina on tullut tehtyä vähänlaisesti hankintoja, koska  ei ole tullut käytyä oikein missään eikä tuo pussin pohjakaan niin kaukana näkymisestä ole, että olisi liiemmin voinut tuhlailla. Jotain pientä kuitenkin ja paljon uusia elämyksiä.
Ekoissa kahdessa kuvassa näkyvä nykyaikainen raanu on ostettu Ikean poistomyynnistä alle kympillä. Ihastelin sitä jo aikoinaan normaalihintaisena (79e) mutten olisi sitä koskaan silloin raaskinut ostaa. Jälleen voidaan siis todeta että hyvää kannatti odottaa. Raanut ovat intialaisten naisten käsintekemiä ja jokainen niistä on uniikki kappaleensa. Pitäähän sitä tulevalla tekstiilisuunnittelijalla olla ainakin yksi seinävaate kotonaan ;)

Viime viikolla tuli myös käytyä nauttimassa taiteesta, ensin Designmuseossa, sitten Kiasmassa. Designmuseo iski lähemmin vaikka Kaj Franckin näyttely henkilökohtaisesti olikin hieman pettymys. Museokaupasta tuli kuitenkin ostettua pari korttia joissa näkyy Franckin hienoja töitä retrossa hengessä. Kirpputorilta taas löytyi Klaus Haapaniemen Juhla Mokalle 2008 suunnittelema keräilypurkki. Kunto priima, hinta 7e. Hieman kirveli mutta esteetikon on vaikea kääntää selkänsä (tai kukkaronsa) kauniin esineen edessä. Nyt on pari tämän vuoden purnukalle.

Lopussa vielä hieman epäselvä kuva paikallaan pysymättömästä Silmästä. Silmälle ilmestyi noin kuukausi sitten patti leukaan, tai leuka siis oikeastaan niinkuin kasvoi. Pelättiin tietty pahinta mutta lääkäri totesi sen olevan märkäpaise. Epäili hampaiden juurien olevan huonossa jamassa ja määräsi antibiootteja ja uuden ajan. Antibiootit tepsivät ja patti kutistui. Uudella käynnillä oli alun perin tarkoitus ottaa röntgenit hampaista ja tehdä juurihoito mutta kattia kanssa! Lääkäri tutkaili leukaa uudestaan ja totesi Silmällä olevan - arvatkaa mikä - tattadadaaaa - AKNE! Lääkäri näytti kuvia kissoista joilla on aknea ja samanlainen pattihan sieltä löytyi kuin Silmällä. Hoidoksi puhdistus antiseptisella puhdistusaineella ja sively kortisonivoidetta aina kun näppyjä ilmestyy. Huojennus oli suuri ja epäusko diagnoosia kohtaan huvittunut. Itse olen aikoinaan kärsinyt pahasta aknesta ja syönyt siihen Roaccutania, nyt sitten se on periytynyt "äidiltä pojalle", jokseenkin uskomatonta!
Kerroimme myös lääkärille Silmän muuttumisesta Hänksin kuoleman jälkeen. Silmästä on tullut paljon iloisempi, sen kastriitti vaivat ovat vähentyneet, se on paljon aktiivisempi ja käyttäytyy kuin Hänksi konsanaan. Lääkäri kertoi että kissat eivät yleensä sure toisen poismenoa. Ne eivät ole laumaeläimiä vaan viihtyvät paremmin yksin. Lääkäri kertoi myös tutkimuksesta jossa oli todettu yhden kissan tarvitsevan itselleen noin 93 neliötä tilaa! Ajatelkaa, aika huimaa. Itse kun aikoinaan ajatteli että pojista on seuraa toisilleen, mutta niin ne kuulemma vaan viihtyvät paremmin yksin. Nyt kun on eron huomannut Silmässä, niin voin kyllä täysin allekirjoittaa tuon tutkimuksen ja väitteen.

Tällaistä täällä tällä kertaa. Huomaa että tekstiä tulisi enemmänkin. Syynä tähän puheripuliin on huomiset Tekstiiliopin kokeet joihin pitäisi tämä päivä päntätä. En olisi uskonut tekstiiliopinkaan olevan tuollaista kemiaa mitä se nyt tuntuu olevan.

Hulvatonta tiistaita teillekin!

Kirjan uusi elämä

Oih!

Aivan mahtava teos! Inspiroi ja antaa uusia elämyksiä kirjoista kirjassa, loistavaa!

Kuvat kirjasta Kirjan uusi elämä, Jason Thompson, Atena.