Suojalkapalloa

Minä, jonka jokapäiväiseen ruokavalioon ei todellakaan kuulu juoksu, kävin pelaamassa viime sunnuntaina suojalkapalloa. Laji vei mennessään sekä kehon, mielen että yli 12 vuotta palvelleet maiharit. Hiki tuli ja koville otti, mutta oli myös sitäkin hauskempaa. Alun perin minun piti mennä ainoastaan huoltajaksi mutta innokkaiden pelaajien määrän jäädessä vähälle, päädyin itse pelaamaan maiharit ja farkut jalassa. Tein useamman maalin ( huom! omalle joukkueelleni ;O) ) ja sain palon, jotta ehkä ensi keväänä voisi kasata jonkin ö-luokan tiimin ja mennä potkimaan palloa ihan hyvän mielen vuoksi.

Kuvassa KooVeen Kohottarien pelaajia sekä minä ja pari muuta vierailevaa tähteä.

Maalivahti polvia myöten suossa eli kenttä oli suurimmalta osin TODELLA upottava ja raskas juoksuinen.

Juomatauko, Luojalle kiitos! Tässä vaiheessa väri kasvoilla oli suht kalpea, lopussa mentiin tummalla luumulla.