Löysin idolini!

Tänään löysin uuden ja inspiroivan idolini - Alisa Burken. Blogi täynnä mielettömiä tekeleitä, ohjeiden kera. Voi tätä inspiraation määrää ja halua lähteä surrauttelemaan ompelukoneella! Niin minunlaisia juttuja ja juuri sellaisella selavii - asenteella, upeaa kertakaikkiaan. Tässä teille näytteitä:

Kuvat Alisa Burke, täältä!

Minut on haastettu!

Sain Eenalta haasteen ja tunnustuksen, kiitokset!

Haasteen saaneet vastaavat seuraaviin kysymyksiin ja jakavat palkinnon sitten edelleen viidelletoista bloggaajalle. Minä ajattelin jakaa palkintoa vain viidelle bloggaajalle, ei se määrä vaan laatu ;O)

Lempiväri:

- Musta on ehdoton lykkönen vaatteissa! Kaikessa muussa, kuten sisustuksessa; punainen, pinkki, turkoosi, eri vihreän sävyt ja keltainen.

Paikka, jossa haluaisit käydä:

- Niitä on monta. Lontoo ja Pariisi olleet mielessä puolet elämästä, sinne heti kun vaan mahdollisuus. 2or+ByYatin liike, en vain ole uskaltanut omassa renttuisessa olemuksessani + sitäkin olemattomalla lompakon sisällöllä mennä...

Lempiruoka:

-Kiinalainen ruoka on tosi hyvää, mutta ehdoton ykkönen on Tamperelainen kasvisruokapaikka Gopal  ja KAIKKI sen mausteiset ruoat <3


Laitetaan homma kiertoon eli minä haastan:


Samis - Superstar
Kultasepätär Laura
Taiteilija Outi
Eläinaktiivi Reeta
Isänmaan toivo Nyrha

Postin tuomaa

Viikko alkoi mainiosti päästessä nauttimaan kiinalaisesta ruoasta (kookos currya katkaravuilla) sekä kakkukahveista todella mukavassa Café Aula Baarissa. Virkistävää käydä pitkästä aikaa kahvilla kaupungilla, nykyisin tulee käytyä enemmän syömässä ulkona kuin kahvilla. Ehkä se johtuu kahviloiden kovista hinnoista, monesti saat maksaa kahvista ja suolaisesta pikkupurtavasta saman verran kuin lounaasta.  CityDealista tuli nämäkin molemmat hankittua puoleen hintaan, ei huono!

Kotio tultaessa posti oli tuonut mukanaan pientä ja kaunista tuomista. Samis oli lähettänyt allekirjoittaneelle pienen muistutuksen syntymäpäivänsä päivämäärästä, minun sitä aiemmin tentatessa ja muistini pettäessä pahasti asian suhteen. Päivämäärä selvisi ja vihko on todella suloinen. Kaunis kiitos mahtava Samis!

Tilasin toissa viikolla Momijista pari uutta hahmoa lisää entisten seuraksi. Inspiraationa toimi siskoltani lahjaksi saamani syntymäpäivärahat jotka halusin sijoittaa johonkin pieneen, kauniiseen ja pysyvään. Nää on vaan niiiiin ihania!

                                                       Makeaa maanantaita!

Kansio ja teipit fuusioituivat

Vanha kansio, liimaa, paperia, erilaisia teippejä + tarroja. Lapsellisen värikäs kansio ei oteta niin vakavasti- henkilölle.

Kukkaruukusta asiaa

Eilinen oli nihkeä päivä. Mistään ei tuntunut saavan otetta eikä mikään innostanut, kunnes löysin nämä...

Ostin ison laatikollisen vetoketjuja, vetoketjun vetimiä + neppareiden osia ennen muuttoa yhdeltä Tampereen kirpputorilta, kaverini soittaessa minulle vinkin moisesta aarteesta! Hintaa laatikolla oli 10e eli halavalla lähti! Olen myös keväästä lähtien miettinyt tapoja uudistaa vanhoja kukkaruukkuja. Osa on niin mieleisiä ettei niistä viitsi luopua, mutta jotain uutta niihin kaipaisi. Löydöstäni inspiroituneena pistin tuumasta toimeen!

Liimana käytin kakskomponenttia, 90 sekunnissa kuivuvaa liimaa. Nopeasti kuivuva on ehdottoman kätevää tuollaiseen kaltevaan pintaan liimattaessa. Ei tullut ihan piikkisuoraa rivistöä mutta kokonaisuus on onnistunut! Samasta laatikosta pengoin vanhan valokuvakehyksen koristeeksi nepparin/napin puolikkaita, liimasin ne samalla liimalla kehyksen reunaan ja tuloksena on vintagehenkinen kaunistus lipaston päälle.

Innostuin eilen tuunaamaan vanhan koulukansionkin uuteen uskoon, laitan siitä projektista kuvia myöhemmin :)

Tuunattavaa torstaita!

Carpe diem

Menneisiin neljään kuukauteen on mahtunut muutto ja paikkakunnan vaihto, uuteen kotiin ja kotiseutuun tutustumista, mustasta vaaleaksi ja takaisin- muuttuminen, keväästä alkusyksyyn siirtyminen, uusien tuulien haisteleminen koru-kuin opiskelusaralla, kummilapsen ensimmäinen pitkäaikainen poissaolo ulkomailla sekä elämäni ilon ja valon menetys.

Paljon on mahtunut pieneen aikaan, paljon on tapahtunut pienessä ajassa. Aika kuluu, hetket rientää, pitää vain yrittää olla mukana joka hetkessä.

Tartu hetkeen!

Toisten nurkissa ja nurkista

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, minulla on briljantti kummilapsi ja monilahjakas sisko. Kummilapseni omaa piinkovan tyylitajun, loistavan värisilmän ja kruunaamattoman kauneudentajun. Näitä kaikkia löytyy hänen ihanasta huoneestaan, johon allekirjoittanut Tätskykin olisi voinut jäädä majailemaan & nuuskimaan pitemmäksikin aikaa teinituulia.

Levynkannet koristavat seinää

Tyynyjä ei voi koskaan olla liikaa

Koristellut levyt kaapinovissa, muistitaulu täynnä elettyä elämää

Teinin maalaama muotokuva Hänksistä <3

Sisareni taas on kadehdittavan taitava käsistään veitsenterävän päänsä lisäksi. Häneltä onnistuu neulominen, virkkaaminen, maalaaminen, piirtäminen, ompelu, askartelu, sielunhoito sekä erehtymätön vainu kotimaista designia kohtaan. Tästä todisteena otin kuvia hänen uusimmasta löydöstään, vanhasta Iskun tuotantoa olevasta kirjahyllystä johon rakastuin samantien. Olisin halunnut raahata hyllyn mukanani junassa omiin nurkkiini, mutta vastarinta oli sen verran kovaa jotta jätän yrityksen yhteen kertaan ja tyydyn tuijottelemaan omaa Ikean kierrätyshyllykköäni hieman katkeruutta haiskahtaen...

Minulle, tämä, kiitos.

Eteinen johon on mukava tulla!

Sisareni maalaus, me likes!

Naistenhuone

Välillä tekee hyvää käydä haistelemassa muitakin kuin omia nurkkia. Mukaan lähti roimasti hyvää mieltä, uusia ideoita ja kassitolkulla edullisia löytöjä. Ainoa mikä jäi uupumaan oli eräs kirjahylly...