Neiti Kevät

Neiti Kevät on jo ovella jonka huomaa lisääntyneestä siivousmaniasta. Aurinko paljastaa armottomasti jokaisen kissankarvan (joita ON paljon), pölypallon ja viirun ikkunassa, meinaa iskeä paniikki! Toinen asia josta huomaa kevään saapuneen, on sisustusinto. Täytyy saada lisää väriä, tilaa ja järjestystä, jotain uutta. Tähän vimmaan löysin pari viikkoa sitten ratkaisun poiketessamme Anttila Kodin Ykkösessä. Löysin sieltä kasan erilaisia sisustustarroja erinomaisesta alennuksesta, jonka seurauksena ostinkin niitä sitten useamman asunnon tarpeisiin. Kyllä aika tavaran nauttii, uskokaa pois!

Vessan oveen löysin mainion skootterin juuri passelin punaisena. Kyllä nyt kannattaa körötellä kohti kevyttä oloa!

Keittiöön olin tuumaillut jonkinlaista retroilmettä jota löytyikin näistä metallisista Marie Clairen yksittäisistä koristeista. Näiden ainut miinus on tarrojen olemassaolo ainoastaan toisella sivulla koristetta, jolloin tuo toinen reuna jää repsottamaan. Täytyy vakavasti harkita kaksipuolisen teipin kutsumista apuun.

Vessan oven sisäpuolelle laitoin kirjoituskoneen, voi sitten pytyllä istuessa miettiessä millaisen viestin jättää, vai jättääkö ollenkaan...

Oodi Postille

PostiPekka on joskus pop,
toisinaan jopa hot,
nykyään monesti kuitenkin luotettava - not!

Uutuuksia

Tänään Silmän kera lääkäriin, johan sitä vasta eilen käytiin siellä Hänksin kera. Seniorit - voi elämä!
Laitan esittelyyn eilisen taantumuksen tuotoksia, jotain hyvääkin siis murhesuossa rypemisestä syntyi. SalSaDesignista päivää:

Groovy

Lähikuvaa Groovysta

VoodooGirl

Nallen matkassa

SpicyIndia rannekoru

SpicyIndia rannekoru jota voi pitää myös chokerina

Sokerina pohjalla

Tällä hetkellä olotilaani voisi pitää jotain hämärän ja auttamattoman kykenettömyyden rajamailta. Hänksin sokereiden kanssa on ollut jo useampana päivänä ongelmia, jotka vetävät energisyyteni miinukselle. Voin vain kuvitella kuinka rankkaa vuosikausia kestävä omaishoitajuus on. Itse en sellaiseen varmasti kykenisi eikä mielestäni kenenkään pitäisi joutua sellaista kokemaan.

Näistä synkistä ja vetämättömistä fiiliksistä huolimatta olen saanut jo aiemmin jotain  aikaiseksi. Postasin jo aiemmin Etsystä löytämistäni ihanista hääkimpuista ,jotka olivat tehty napeista, toiset vanhoista rintakoruista. Tein hieman samanlaisella tavalla roikkuvan sisustuspallon vanhoista napeista, kauniista helmistä ja kankaanpaloista. Aikaa meni useampi ilta mutta lopputulos on todellakin sen arvoinen. Tykkään itse pallosta kovin, melkein rakastan.

Porilainen kaikilla mausteilla

Samis on kertonutkin jo omasta näkökulmastaan reissustaan tänne Tampereelle, nyt on minun vuoroni esittää puheenvuoroni.
Perjantaina Porin juna toi mukanaan Niinan (Samiksen), jonka olen tuntenut jo muutaman vuoden ajan pelkästään virtuaalisesti. Ystävyys alkoi muistaakseni huuto.netistä SalSaDesignin kautta henkilökohtaisiin sähköposteihin. Perjantaina näimme sitten ensimmäistä kertaa kasvokkain. Juttu luisti, ruoka maistui, löytöjä tehtiin ja kuoharikin korkattiin. Täytyy todeta että kyllä ystävät ovat vieläkin parempia livenä kuin virtuaalissa. Loistava päivä, enkä muista milloin olisi puhetta tullut allekirjoittaneelta yhtä helposti kuin perjantaina. Ei me turhaan olla toisiamme nimetty Samiksiksi! Kiitos Niina loistavasta päivästä ja vieläkin loistavimmista tuliaisista. Seuraavana kärry suuntaa Poriin vastavierailulle.

Niina toi tuliaisina todella reteen Kitschin kaakelitarran joka löysi tilapäisen paikkansa Aalto-vaasin sisuksista. Mukana tuli myös taiteilijan itsensä piirtämä jogihenkinen piirrustus sekä uusin Image kannessaan upea Lisbeth Salander (Noomi Rapace).

Kävimme koluamassa myös Radiokirppiksen tarjonnan ja alla oleva löytöni meinasi pistää välit poikki heti kättelyssä - ehdin napata tämän loistokkaan kaunokaisen muutamia sekuntteja ennen Niinaa. Onneksi Samis on rauhaisa luonne ja  löysi itselleen paljon muita ihania kotiin viemisiä, mm. Marimekon uuden Oiva-mukin.

Koskaan ei tiedä kenet kohtaa ja missä. Minä löysin Porilaisen kaikille mausteilla!

KirppariNarkki

KirppariNarkki huutelee täällä jälleen! Voi elämän kevättä kuinka ihanaa oli tänään saada iso annos kirppareita ja koluta niiden aarteita. Lähdin etsimään tekokukkia ja kravaatteja uusia tuotoksiani varten, mutta katin kontit sieltä mitään sellaisia löytynyt. Kaikkea muuta ja hieman enemmän sitten löytyikin.

Löysin ihanan sokerikon josta heti hiimailin pientä rasiaa. Samalta kirpparilta löytyi sokerikon kaveriksi kristallinen kansi, siis pelkkä kansi - kohtaloa! Yksi plus yksi tuppaa olemaan kaksi, tässä tapauksessa kuitenkin täysi kymppi. Kuin nakutetut toisillensa. Hyvä lisä muutoinkin niin tilavan ( 55cm x 55cm) olohuoneen pöydän päälle.

Mukaan tarttui myös muutama koru jotka menevät SalSaDesignin materiaaleiksi. Löysin myös käsinkudotut villasukat 3,5 eurolla, ei paha nakki ollenkaan! Samalla reissulla tuolla lempeässä kevätsäässä ( -23,5 astetta) kävellessä tiputin teatterille fiksaamani krakahässäkän musikaalin komeimmalle kollille. Siitä se ajatus sitten lähti, se jota varten etsin niitä krakoja...

Krakahässäkkä YT:lle

Hertta - SalSaDesign

Teemana musiikki

Lauantaina oli Täällä haisee häpeä - punkmusikaalin ensi-ilta ja kaikki härpäkkeet pysyivät hyvin menossa mukana. Koko näytös ja ilta sujui mitä loistavimmin. En muista milloin olisin ollut noin mukavassa seurassa iltaa viettämässä. Pitkästä aikaa kun täti lähti rokkaamaan, niin pitihän siitä tallentaa otosta todisteeksi. Asu mitä yksinkertaisin pussittava tunika, tekonahkapöksyt, prätkäsaappaat ja tietty kilo kettinkiä kaulassa. Poseeraus saisi Aira Samulininkin kateelliseksi XD

Samassa musiikki hengessä tein lauantaina myös vanhasta lp-levystä kulhon. Seccohan (nykyinen EdelCity) tämän aikoinaan teki tunnetuksi, mutta nykyään netistä löytyy hyviä ohjeita samantyylisen kulhon valmistukseen ihan itse. Minä mukailin MakaMarrin ohjeita ja hyvää jälkeä tuli. Kyllä itsetehty on aina itsetehty!

Makeaa maanantaita!